perjantai 21. helmikuuta 2014

67. Myrskyä katsomassa

No nyt varmaan kaikki luuli että me käytiin *Myrskyä ja Tuiskua* katsomassa. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ollut, vaan ihan vaan tuolla takarannalla Räpsöön puolella käytiin katsomassa vaahtopäitä. Meillä kalkkiksilla vaan on välillä semmoinen pakonomainen tarve päästä katsomaan merta. Oli sitten myrsky tai tyyni, yleensä kuitenkin enempi kesäaikaan. Nyt oli kuitenkin edellisestä käynnistä senverran aikaa, että taisi seireenit huudella korvaan... ;)

Se on silti ihan sama noiden lieskojen kanssa, ja tarkoitan ihan vaan kynttilän- ja takanlieskoja. Niiden tanssia on kiva seurata. Siihen tiettyyn maa- nikkoon (en nyt viitsi mainita tarkemmin) siinä on se ero, että ne taitaa nauttia kun liekit lähtevät leviämään hallitsemattomasti. Meille muille tosiaan riittää nuo kynttilät, tuikut ja takat yms.





Niin lumoavaa on kyllä katsella noita vaahtopäitä.
PS. Tässä taisi tulla luontokuvat samassa ;)

18 kommenttia:

  1. HIh, menin lankaan ja luulin tosiaan, että matkasitte tuulisia veljeksiä moikkaamaan. :D

    Onpa todella huiman näköisiä aaltoja, wou!! Niiden tuijottelu oli varmasti meditatiivista. Samoin kuin tosiaan takkatulen tuijottaminen. SItä jaksaisin minäkin tehdä vaikka kuinka kauan. Ja tähtitaivasta. Vuokrattiin joskus n. kymmenen vuotta sitten yhtenä kesänä mökki Ahvenanmaalta ja siellä elokuun pimeässä illassa näkyi tähtiä ihan käsittämättömät määrät, kun ei ollut mitään keinovaloa mailla halmeilla. Istuttiin monena iltana miehen kanssa pihalla ja tuijotettiin taivasta. Nähtiin myös useampi tähdenlento. Kyllä se vaan niin on, että luonto tarjoaa huikeimmat elämykset.

    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eipäs oltukaan, harmi kun matka on niin pitkä, ei mulla tosin oo just nyt autookaan, kun se otti ja levis männä syksynä (Elli taisi joskus mainitakin asiasta ;) )
      Livenä aallot oli vielä huimempia - meditatiivista tosiaan ;) Hitsi, teillä on varmasti ollut mukavaa ja lämminhenkista siellä mökillä. Mä en tuota tähtitaivasta niin ookkaan huomioinut, mutta tosiaan, kyllä sielläkin tiirattavaa piisaa, varsinkin kylmänä pakkasiltana. Ei tosin tarkenisi istuskella pihalla. Totta - luontoäidin elämykset on ihan parhautta.

      Poista
  2. Onpa ollut hienot pärskeet! Melkein tulee ikävä niitä maisemia... kesällä tykkäsin ajella samoilla suunnilla :)

    Kohotin kanssa kulmiani, että mitä!!! Jos olisitte käyneet MyrskyTuiskulla, sitte kyllä olisitte huristellu tänne asti. Hirrrrrrrvee blogikateus iskee, meille kans =D =D =D

    Voi noita Ellin silmiä... Ne on samalla söpöt ja niin tosissaan. Muisku nenulle <3

    Luonnon ilmiöt on aika hienoja seurattavia. Tulikin on luonnollinen, KUN se on hallitussa tilassa ja tuikussa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, komiat oli pärskeet marraskuussa (jälkijunas edelles...) Mitä, kävikkö viime kesänäki...plokikateus ja sitärataa ;)

      Hitsi, olispa auto kunnossa, siis niin kunnossa että uskaltaisi pidemmällekin lähteä, vaan taisi musta tulla loppuiäkseni autoton. Muuten kyllä voitais kiertää vaikka kaikki plokikamut. Vielä kun sais erään hlön päivähoitoon siksaikaa kun me Ellin kanssa reissataan ;D

      Ellin silmät - vähän niinku olis ensin toohottanut, että "pääsenksmämukaan, pääsenksmämukaan" ja sit kun on päässyt, niin helpotuksen huakaus "pääsinpähän mukaan, oi onnea". Kävinkin sitte heti muiskauttamassa 'nenäkästä', Elli käski lähettää samanlaisia takasi sulle ja Artulle, tässä: smack - puuh!

      On todellakin, ja oikeastaan niitähän on paljon kun oikein ajattelee. Aamurusko, iltarusko, vesi, myrskyt, revontulet eläimetkin vois laskea tähän kategoriaan. No tulen takana on yleensä ihminen tulitikkuineen, mutta sytytysvaiheen jälkeen sekin menee omaa vauhtiaan.

      Poista
    2. Ei viime kesänä en ollut siellä asti :) Mut sillon kun asuttiin siellä päin, oli kiva joskus ajella huvikseen katsomaan merta.

      Hmmm... mihinkäs vois laittaa Hlö-merkkisiä päivähoitoon esim. viikoksi kesällä... Nyt mä keksin! Viedään Bassen luo, sinne Arttukin heivataan, kun on reissuja joihin pitää päästä yksin =D

      Poista
    3. OK. Tiedän just tuon tunteen, niinhän meillekin aina sillointällöin käy, niin nytkin.

      Hyvä idis, vaan mahtaisko Basse ja perheensä huolia, taitaa olla aika vaivalloinen tapaus tää hlö ;D

      Poista
  3. Meri on aina meri! Kyllä vaan olis mukavaa päästä takaisin rantataloon asumaan. Täältä nykyiseltä alueelta on muutama kilsa tallusteltavaa, jotta pääsee merenrantaan. Tuleehan sitten kyllä lenkille kivasti pituutta.
    Hieno kuva kauniista koiruudesta, ja tyrskyt ovat upeita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! Ooh, ootko joskus asunut rantatalossa, ihanaa. Meiltä on abaut 20-25 km tuonne takarannalle ja joskus poiketaan ihan eturannallekin. Täällä muuten kuvia eturannalta: http://umpilampi.blogspot.fi/2012/10/kallonperan-saalistaja.html
      Kiitos kuvakehuista :)

      Poista
  4. Onpas hiaaanot aallot. Luonnonvoimia on mahtava katsella, vaikka itse en ole meri-ihminen. No rantaan meiltä on n 100 metrii, mutta toi nyt on tuollainen lammenplutakko, melkein järvi:) Tulta on kanssa ihana katsella. Niinkauan, kuin se räiskyypi kakluunien lasiluukkujen takana. Tulikin on minun mielestä jollain pelottava, samalla kun se on kaunis. Voi Elliä kun on soma tyttö. Terveisii M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä saattaisin kyllä olla meri-ihminen, ainakin toisessa elämässäni ;) Kyllä mä katselisin tyrskyjä rannalta käsin mieluummin kuin keikkuvasta aluksesta. Kerran pari oon ollut laivalla merisairas, eikä se oo todellakaan kivaa.
      Ei se tuli oikeastaan lasiluukkujen takana niin pelota kun tietää että se on hallinnassa, kaunista katseltavaa se liekkien tanssi on. Onhan mulla ollut lieskoista kuviakin. Ennemmin pelottaisi jossain Austraaliassa/Valloissa alueilla jossa noita tulipaloja on hallitsemattomina laajoilla alueilla.
      Elli kiittää kehuista :)

      Poista
  5. Mitä, mitä, mitäh!!! Me langettiin jekkuun ja tosissaan luultiin, että ootte meijän oven takana käyny rapistelemssa ja me ei olla oltu kotona. Mut hei oikeesti, kyl meille voi tulla.

    Tommosista tyrskyistä tykkäis meijän äippäkin. Komeeta on. Me kyl pelättäs, säikyttiin järven rantalaineitakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sooorrryy, ei ollu tarkoitus, mut kun tilaisuus teki varkaan ;) Oonhan mä toki ennenkin viitannut myrskykeleistä sinuun, Myrsky, muistakko? Ainakin ed. blogissa. Tulsin kyl, jos joskus pääsisin. Mut jos joskus saan tilaisuuden, niin tuun kyllä, lupaan sen kautta vasemman siputassuni!

      Juu, meenkin porukat tykkää, ne on kuulemma joskus ollu vieläki suurempia tyrskyjä kattelemas, niistä saattais löytyä paperiversioita jostain. Emmää tommosii laineit pelkää, mut osaan kyl varoo etten mee liika likel ettei vaan kastu ;)
      - Elli -

      Poista
  6. Huh, minkälaiseen myrskyyn ootte uskaltautuneet! Mua pelottaa ihan kattookin tommosta hurjaa menoo. Onneks et lähteny tuulen mukana lentelemään. Se oiskin ollu aikamoinen näky: lentävä mäyräkoira!:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sinne uskaltautui vielä tuolla myrskyllä, on siellä pahempiakin nähty. Kyl tual pärjää, kunnei men liika likel niit aaltoja. Mä taidan olla niin bulleva, ettei mua tuulet ja tuiverrukset mukanas vie. Mut voisin kyl kuvitella lentäväni, lentäisinkin sitten ihan sinne teille sua katsomaan, ja kiertäisin samalla kaikki muutkin blogikamut ;)

      Poista
  7. Iivari Määräkoera:
    Kyllä oes mamma täpinöessään jos piäsis näkemään tuommosia maesemia. Minen nii ehken välittäs... ku oon tämmönen sisämuan poeka.
    En tykkee kotonakkaan tuulesta enkä veestä. Mutta kylläpä oot Elli yhtä rohkee ku nättihii, ku oot uskaltaatunu tuommosta myräkkätä kahtomaan! Ihhaeloo Iivari

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Iivari, kiva kun kommentoit!
      No hitsi, mites me saatais sun mammas tänne pärskeitä kattomaan, nimittäis eilen täällä kans kävi tommonen myrsky. Nyt ei tosin lähretty laineitte liplatusta kattoon, mut on varpilla ollu kivat aallot tualla takarannalla.
      Mä inhoon saretta ja tassupyykkii, mut uimas tykkään kesäsin käyrä, että viha-rakkaussuhre mulla o veteen. Tuulesta en osaa sanoo, mutta äipän tukkatuulesta (hiustenkuivaaja) en tykkää.
      Mutta Iivari kuule, sulla on kiva murre, ookkona jostakin savon seurulta vai mistä päin. Kerro ny hiukka ittestäs, olis kiva kuulla kuinka nuari oot ja mitä sää meistä yreksästä eri mäyrärorusta erustat. Eli lyhyt/pitkä/karkeakarvaine? Ja kaniini/mini/normikokoine? Iha vaa uteliaisuuresta kysysi, ei ol pakko vastat ellei taho.

      Poista
  8. Iivari:
    Kuule Elli, iha oon ehta savolaespoeka. Karkeekarvanen kääpiömääräkoera. Meekäläesen hupatuksia voet lukkee lissee tuolta minun plokista: iivari-ilmaveivi.vuodatus.net
    (Äet ee ossoo linkittee nii pani vuan tuon osotteen) Liity seoraan! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löysin kuule eilen sitte myähemmi sinne sun plokiis Párekin sivujen kautta, mutta en saanu kommenttii vielä aikaiseksi. Toi meen sihteeri-äippä kun on vähän semmonen aikava elikkäs hiras. Toisinaan sillä on ihan hyvä kirjotustahti ja toisinas se ei saa mitää aikaseks eres tääl mun plokisani. Surmeeta sanon minä! Luettiin äipän kaa kyl vissiin jo lähes kaikki tekstisi ;)

      Onks äippä kokeillu näin: tuossa alapuolella lukee kommentti nimellä; valitse harmaasta alasvetovalikosta (musta pieni nuoli alaspäin) kohta jossa lukee nimi/URL, aukeaa pieni ruutu, johon voit kirjoittaa nimesi ja sitten tuon blogiosoitteesi, sitten paina jatka, jonka jälkeen se ruutu katoaa ja sitten painat tuosta alhaalta että julkaise. Ööh, osasinks mä nyt mitenkään selittää ymmärrettävästi?

      Poista

Kiitos kommentista!
Kommenttisi näkyy hieman viiveellä, sillä takistan ne ennen julkaisua.