80. Hitsinpimpula!

No voihan hitsinpimpula, mulla meinas tietsikka vallan sanoo sopimuksen irti. Aattelin jo että pitääkö formatoida, kun en millään päässyt kirjautumaan koneelle, pari päivää oon tahinut tään kanssa. "..sisäänkirjautuminen epäonnistui. Käyttäjäprofiilia" ei voi ladata." Jassoo, vai niin!!! Mikäs siinä nyt mättää, kun kirjoitin salasanankin oikein, isot ja pienet ym. Yritin kymmeniä kertoja, eikä onnannut. Vikasietotilaan kirjautuminen onnistui, ja sitä kautta sitten palautin palautuspisteen avulla. Katsotaan  nyt sitten toimiiko pidemmän päälle. Formatointi tuntuu niin isolta hommalta nykyään, vaikka sitäkin on joskus muinoin enempikin harrastettu. Mutta se oli pöytäkoneen aikaan, läppäri on eri asia... ;) Nyt täytyis varmaan luoda parikin profiilia lisää, pääsee edes jollain sisään, jos sama taasen joskus tapahtuu.

Toinen hitsinpimpula. No joo, vietimme me Ellin kanssa aika kauan hiljaiseloa (ei olisi saanut), kun ei vaan napannut tuo kirjoittaminen. Silti kaipailen eräiden seuraamieni blogien kuulumisia. Minne ovat kadonneet Mauri-setä (no, hän sentäs piipahti täällä) ja Mirkku, missäs luuraa Naurava nakki ja Doris, entäs Kaunis Nelli ja Bono. Ja viimeisimpinä vaan ei vähäisimpinä Alfons ja Aslan! Olis kiva "kuulla" kuulumisia. Kaikkien blogeihin en välttämättä itse pysty kommentoimaan, esim. Mauri-sedän blogiin kirjoitin viimeks ummet ja lammet, ja niin vaan katos teksti kuin pieru saharaan. Mutta lukemaan sentäs pystyn ;) Tulkaa nyt edes piipahtamaan täällä blogistaniassa. Mullakin on vielä aikas kovassa haussa tää kirjoittaminen enkä uskalla luvata, kuinka kauan inspiraationi pysyy yllä, mutta toivon että pitkään. Vaikka sitten vain kerran - pari kuussa, kunhan nyt hiukan useammin, kuin tuo pitämäni tauko. Toinen bloginikin on vielä vallan päivittämättä, vaikka sinne olis kertynyt tavaraa vaikka kuinka paljon. Maybe soon...

Ja sitte tyhmästä paasauksesta vähän mukavampaan, eli pari Elli-kuvaa:

Elli: Voisko joku leikkii mun kaa pupulla?

Kohta uudelleen: Voisko joku tulla nyt äkkii leikkiin mun kaa pupulla?

Vielä: NYT HETI!?

Tyty: No, ei sitte, mää leiki yksi sitte!

79. Louholla

Muistatteko sen louhon, jossa toisinaan aina käymme. No se varsinainen louhos on siirtynyt eteenpäin ja tämä on jäänyt silläseltään. Käytiinpä tässä taannoin sitten siellä uuden louhon takana mutta toisesta suunnasta, metsätietä pitkin. Pyhäpäivä kun oli, ei tarvinnut pelätä räjäytyksiä.

Missä on meidän puolukkamettät, kysyn mä vaan. MISSÄ, HÄH?

Äiti, älä mua katso. En se minä ollut, se oli Pirkka!

Selvästi kielinaisia, tuo meidän Eltsu.

Kuka huomaa mitä outoa tässä kuvassa on?
Juu, näettekö mut tuossa keskivaiheilla. Mun edelläni meni iskä,
jonka äippä deletoi kuvasta pois. Varjo vaan jäi;) Ammottavan aukon tilalle se kloonas tota kasaa hiukka pidemmälle ku olis kuulunut. T: Elli

78. Juhannusta

Mun porukat teki keväällä puuhommeleita. Niinku sahas ja halkas ja pinos ja sillee... No enivei, sitku kaikki oli valmista ja osa puista oli tässä vajassa:

ja näissä pinoissa:

Ni, mää kävin tarkastamassa ne pinonaluset:

Tälläi, niinku altapäin

Täs on vähä paha kohta, täst pitää viel kaivaa

Tää haisee vähä epäilyttävälle...

...tästäki vois viel vähä kaivaa... ni sit kaikki o hyvi!

Ja sit me toivotetaa mu perhee kans teil oikee mukavaa ja rentouttavaa juhannusta! Ilmoje haltijat ei kuulemma oo oikee luvannu ol kovi suasiollisii, mut toivotaan ny et vähä paistais aurinkoki, ettei valla mee kurapruhjus kahlaamiseks.

T: Elli Elviira Eloveena

77. Unitiloja

Me ollaan taidettu uinahtaa, kun on blogin päivityikset vallan jäänyt retuperälle. M-L ja Mai jo ehtivät Ellin kuulumisia kyselläkin, josko nyt saisin jotain aikaiseksi, kun juhannussiivot on jo tehty alta pois ;)

Ei meille nyt mitään ihmeellistä kuulu, toisinaan käydään metsälenkuroilla, ne kun on kivempia kun nuo kotinurkilla asfalteilla tarpomiset. Kameraa ei yleensä muista ottaa mukaan, joten harva lenkki on jäänyt ikuistamatta. Hmm, mainitsenpa nyt tässä eräästä Inhottujärven keikasta. Joo, käppäiltiin siellä rannalla ja polullakin vähän matkaa, jostain syystä Elli ei oikein ollut innostunut seuraamaan meitä. Tiedettiin ettei se pitkällä ole ja vislattiin se paikalle. Siinä vaiheessa ei vielä huomattu mitään. Vaan oltiinpa sitten lähdössä pois ja Elli autoon. Ihmeteltiin pari sekuntia, että mikä täällä HAISEE? Hitsi, Ellihän se! Se oli pyörähtänyt ihmisen jätöksissä (aivan hirveä lemu). Elli ulos autosta, ja miettimään, että mitä nyt tehdään. Totesin, ettei päällepäin näy mitään, vaan vain lemu oli tarttunut turkiksiin. Mies meinas uittaa järvessä, mutta minä sanoin, ettei näin kylmällä kelillä(aiemmin keväällä) voi pistää kylmään veteen, tulee vielä kipeeks eikä saada sitä ikänä kesällä vapaaehtoisesti uimaan. Se nyt vaan on kestettävä automatka kotiin. Niinpä sitten oli tuskaiset kilometrit ajettava kotiin. Lemu oli aivan jäätävää. Kotona sitten pesin tämän kaunokaisen puoliväkisin ainakin neljä kertaa. Ja välillä aina käytiin kysäisemässä iskältä vieläkö haisee. Oma nenuni oli jo siinä vaiheessa jokseenkin turtunut. Kyllä siinä oli tyty käynyt laittamassa oodekolonkia kerrakseen niskaansa :(

Tähän loppuun vielä jokunen unikuva Eltsusta, kun tuli otsikossakin vähän vinkattua siihen suuntaan:

Portailla viltin mutkassa, koleahkolla säällä.

Portailla, viltin päällä, lämpimämmällä säällä.

Grillailemassa, omalla tyynyllä varustetussa jakkarassa,
äipän jakun alla.

Ilmarako.

Divaanilla, peiton alla.

Iskän kintuilla, filtin päällä...

...niska hirmu mutkalla.

Mattolla, aurinkoläiskässä.

Portailla, auringonpaahteessa.

Sängyllä, filtin päällä...

...ja toisen filtin alla.

Lämpö, ja etenkin auringonlämpö on mäyräkoiran paras kaveri!