12. Basse kylässä osa 1

Ihana Basse oli opintomatkalla ja poikkesi samalla Elliä katsomaan. Bassella on tänään muistaakseni viimeinen opiskelupäivä ja meitä jännittää saako Basse diplomin. ;) Kyllä varmaan, on se sen ansainnut. Olihan Bassella toki emäntä mukanaan ja emäntien höpötellessä tekivä koirat jälleen tuttavuutta, muistivatkohan toisensa? Välillä oli ilmiselvästi havaittavissa Ellin sulamista Bassen suklaasilmien alla. Tyty oli yllättävänkin kiinnostunut kaverista, eikä juossut pitkin "nurkkia" niinkuin viimeksi.

Tulisilmä - tuliluonne? - No ei!

Heitä jo, heitä jo!

 

Kattos Elli-mussukka, tälläi haetaan pallo. Nouda!

Ai oonks mä filmaattinen?

Sul on Elli kiva vinkuvonku-jänis.



-Tuus ottaa mut kiinni.
-Siis ootsä varma, et sä uskallat ottaa sen? Se on mun!
-Uskallan, et sä sillä kummiskaa mitään tee. Lällätilää!

 

Osa 2 ajastettu ilmestymään sunnuntai-aamulla :)

11. Hauvavauva-vieras

Pikkuinen Essi-tyttönen naapurista, muutaman talon päästä meistä, tuli eräänä päivänä katsomaan Elliä. Elli oli ihan ihmeissään, että mikä tuo on. Aluksi Essiä pelotti ihan hirmuisesti, mutta pian se jo tunsi olonsa kotoisaksi ja yritti leikkiä Ellin kanssa. Elli puolestaan ei ymmärtänyt ollenkaan pienokaisen päälle, vaan katseli yrmeissään, miksi kaikki olivat tuon vilkkaan vintiön kimpussa ja kilvan rapsuttelivat ja leikittivät sitä. Essi on rodultaan Beagle, siis sama kuin Kapu aikoinaan. Heidän aiemmat koiransakin ovat olleet Beagleja. Ja ikäähän tyttösellä oli vierailuhetkellä rapiat yhdeksän viikkoa. Voi miten pieni se oli vielä, pienempi kuin Elli, mutta ketarat (=tassut) oli niin pitkät suhteessa verrattuna Elli-töppötassuun. Ei kulu kauaakaan, kun se kasvaa Ellin ohi. Nyt jo on kuulemma ruokahalu melkoinen, eli tyypillinen Beagle ;)

Aluksi pelotti ihan hirveästi tuo jättiläiskoira,
ja tyty meni ihan mukkelismakkelis :)

Rohkeuden kasvaessa, olisi Elliä tahdottu leikkimään.

"Toi on siis niin....kauhukakara!"

Essillä vauhtia piisas, niin ettei siput meinanneet perässä pysyä.

Onpas hieno pallo.

Ääk. Siinä on piikkejä!

Pikkuinen <3

10. Kallossa

Maanantaina ystävättäreni viestitti, että nähtäiskö Kallossa. No totta kai olin heti juonessa mukana, ei muuta kuin vaatteita vaihtamaan, Elli autoon ja menox sanoi Annie Lenox. Eli Rimmiä, Kukkaa ja Papua oltiin menossa katsomaan. Vähänks oli hyttysiä Kallon kallioisemmalla puolella ja siirryimme suosiolla aallonmurtajan viereen, hiekkarannalle. Siellä oli muutamia kivenlohkareita ja levitin niiden päälle makuualustan, jolla sitten istuimme siinä molemmat. Sää suosi, aurinko paistoi ja oli lämmintä. Mukava oli siinä istuskella ja höpöttää ja antaa koirien tutustua taas pitkästä aikaa toisiinsa. Hyvin niillä meni ja jopa Ellikin tuntui viihtyvän ja tahtovan tutustumaan toisiin koiriin. Se kun on yleensä nurkkiin menevää sorttia.

Elli menikin heti suoraa päätä uimaan kun pääsimme asettumaan aloillemme. Olin vähän yllättynyt, kun yleensä sinne saa itsekin mennä kahlailemaan ja se tulee sitten perässä. Ja nyt se meni monta kertaa!

Näin mä uin.

Ja tässä tuun uimasta. Tassupohjaa.

Rimmikin olis halunnut kokeilla uimista. Kun kerran Ellikin.

Uinnin jälkeen piti pyöriä ja möyriä sannassa. Näkyyks noi hiekanjyvät tässä kuvassa?

Rimmi ja Elli tutustelee.

Hienot neidit eivät laske byllyään hiekalle ;)

Huokausten huokaus.
Ei taaskaan mitään tekemistä, kunnei pääse edes mitään mielenkiintoista kaivamaan.
Kaikki kiva kielletään. Epistä!

Joko mentäis?

9. Blogiväsymystä

Vitsit, kun on nyt ollut tosi työlästä tää blogipäivitys. Ellistä ei oo edes juuri kuvan kuvaa otettu vähään aikaan ja blogi on jäänyt pienelle tauolle. Hyvähän se on silti vähän akkuja ladata ja olla hetki pois koneen ääreltä. Tosin oon monta kertaa istahtanut koneen äärelle ja yrittänyt miettiä, mitä kirjoittaisin. Tänäänkin jo pariin otteeseen, vaan luisuin ihan muille urille - helmikauppoihin ;)

Mikäs ötökkä se tämä tämmöinen on?
(vastaus löytyy postatuksen lopusta)

Joku on nyt liian väsynyt syödäkseen seisaaltaan.
Huomaa takatassujen asento. Elli siis istui molemmat takuset harallaan!
Hassu koira

Ellin juoksut jatkuvat edelleen. Ja kyllä, ne kaikki oireet putkahtivat esiin muutaman päivän sisällä juoksujen alkamisesta. Ja pari ylimääräistäkin, kaupan päälle. Nuolemista (silti löytyy veritippoja), tihentynyt pissimistarve, ruokahalun puute (joka kylläkin alkaa jo palailemaan). Leluja ei Elli ole päässyt nylkyttämään, kun kaikki vähänkin paksummat lelut on korjattu pois, mutta tyynyjä oon joutunut tämän tästä korjaamaan Ellin ulottumattomiin, kun tyty määrätietoisin askelin tepsuttaa niitä kohti. Elliltähän jäi jo ekoissa juoksuissa tuo toisen takakoiven nosto päälle. Ei ihan joka kerta, mutta usein kuitenkin. Nyt tällä kertaa uutuutena on ollut viime viikon lopulta lähtien kaamea vitinä (tosin jo hieman vähentynyt), sekä hehhehhee ruopiminen pissin jälkeen. ;DDD Vähänkö nauratti, kun ekan kerran näin. Siinä meidän pieni tytteli hieman aluksi hieman nolona ruoputteli nurtsia ojanpientareella. Myöhemmin sitä alettiin tekemään rinta rottingilla : "Katsokaa kaikki kulmakunnan poikakoirat, mulla on juoksut! Kaivaten Elli!

Joko tiedät, mihin tarkoitukseen tää ötökkä on?