Olimme tässä taannoin vastavierailulla Artun, Bassen ja Main luona. Ihan aluksi koska olimme Artun ja Bassen reviirillä lähdimme koiranväsytyslenkille ;) Reittimme kulki juurikin sitä tietä pitkin, josta Mai on aiemmin postannut *täällä*. Vaikka olimme Ellin kanssa juuri vähän ennen lähtöämme lenkkeilleet, oli silti mukava lähteä lenkille, kun oli juttuseuraa. Sitä ei yleensä kotona ole. Sisällä sitten joimme teetä nisun kera, njam. Ja katselimme Main tekemiä ihania, upeita koruja sekä tutkeimme korukirjoja. Tuliaisiksi veimme Maille *tämän* korun. Arttu ja Basse saivat pari palloa (jotka taitavat jo olla entisiä ;)).
Ihmisväen höpötellessä omiaan, koirat tekivät tuttavuutta. Lenkki ilmeisesti oli hyväksi, sillä melko rauhalliseen malliin kyläily alkuun sujui. Myöhemmin Elli alkoi murahtelemaan Artulle, kun se punki ilmeisesti liian "iholle". Olisin komentanut Elliä, mutta Mai sanoi, että anna murista vaan, oppii Arttukin olemaan lähentelemättä liikaa. Pari kertaa Arttu(?) kuitenkin joutui jäähylle kevythäkkiinsä, kun oli liian innokas. Ellinhän sinne olisi pitänyt joutua, kun kylässä murisee. Tosin se murina oli vaan semmosta jänishousun murinaa, että "älä nyt viitti tuppaantua", mutta kuitenkin ikävää oman koiran kohdalla. Bassen kanssa Elli tuli vallan mainiosti toimeen, eikä Arttukaan paha ollut, jos ei puskenut liikaa iholle.
Meillä vierähti koko ilta siellä, niin oli mukavaa. Koiratkin alkoivat jo väsähtää. Artun silmät lupsuivat Main sylissä ja Elli oli nukahtanut lattialle. Taisi Basseakin jo vähän väsyttää. Alkoi jo hämärtää kun viimein ymmärsimme lähteä kotiinpäin. Ainoat, epäonnistuneet kuvatkin (3) huomasin ottaa vasta lähdön hetkellä. Kaksi kuvaa oli ihan tärähtänyttä, yhdestä sain hiukan säätämällä vähän paremman. Tosin teknisesti surkea otos on sekin, mutta laitan sen nyt tähän, että on edes yksi kuva visiitistä. Kuvassa ei Elliä näy, sillä se oli jo ovella lähtöä odottamassa ;) Kiitos Mai, Arttu ja Basse, kun saimme tulla teille kylään.
 |
| Ihana sukulakukaksikko <3 |
Ja heti seuraavana päivänä kävin sitten katsomassa ystäväni pienenpieniä koiranpentuja. Elliä en tälle reissulle mukaan ottanut, ettei emo stressaantuisi liikaa. Minussakin olisi jo varmasti tarpeeksi, ulkopuolinen ihminen sentään. Pennut olivat n. viikon-kahden ikäisiä käydessäni silloin. Tässä pari kuvaa pennuista ja emosta:
 |
| Ihana vaaleanpunainen vadelmatassu! |
Tuo toinen kyläily olisi saattanut olla vähän liian rasittava reissu Ellille. Mirkku olisi ainakin varmasti mennyt ihan sekaisin noista hiirulaisen kokoisista pennuista!
VastaaPoistaJaahas Elli, sä oletkin samansorttinen tyttö kuin minäkin: kyllä mäkin komennan muita myös kylässä, mutta ei mun takiani ole kukaan vielä häkkiin joutunut. Eihän murista liikaa, Elli, ettei jouduta jäämään kotiin, kun muut lähtee kyläilemään?:)
Ei Elli olisi edes kovin likelle päässyt, siitä olisi emo pitänyt huolen ;) Lisäks ne oli aika korkeassa aitauksessa, siinäkin olis ollut oma haasteensa ;) Juu, heillä asuu lisäksi marsuja ja taisi pennut olla pienempiä kuin ne. Varsinkin se kaikkein pienin pentu, Mini.
VastaaPoistaAi säkin komennat. Ei meillä Artun kanssa mitään sen pahempaa konfliktia ollut, mut se vaan oli hiukan, noh - iilimato ;) Kyllä mä Artusta muuten tykkään, se on semmonen suklaasilmä <3 Mä yritän pitää noi kurkkuäänet kurissa, mut eihän yskälle mitään voi, vai mitä? ;DDD
T: Elli
Täällä ihan kateudesta vihreänkukertavana luen teidän ihanasta vierailusta Main porukan luo. Oli varmasti mukava reissu!
VastaaPoistaTuo Ellin murina saattoi kuitenkin olla ihan aitoa ja aiheellista. Meillä ainakin Jimi-chihu saa tytöiltä useinkin murahteluja, jos menee liian likeelle silloin, kun tytöt ei halua. Murinahan on koiran tapa sanoa toiselle, että "lähe menee". Mai toimi mun mielestä ihan oikein, kun laittoi Artun "jäähylle", jos Ellin käskyt ei auttanu.
Hienoja koruja oot muuten myös tehnyt. Toi Maille viemäsikin on aivan ihana!
Sataako siellä? täällä on tullut koko päivän vettä ihan saavista kaatamalla. No, onpahan saanu maata soffalla ja töllöttää tellua muka hyvällä omallatunnolla. ;D
Terkkuja sinne ja Ellille suukkoja! <3
Reissu oli tosi mukava, mutta hengähdä nyt vähän ennenkuin pyörryt kateudesta ;DDD
PoistaEllille tekee ihan hyvää nähdä toisia koiria, ja hyvä että se sai ihan itse vähän yrittää tuota komentamista. Arttu oli kovasti kiinnostunut Ellistä, tottakai, tulihan se Artun reviirille. Ei siinä mitään ihmeellistä ollut, just tuollaista "lähe menee - pientä rajaa" meininkiä vaan. Mietein kyllä, että mainitsenko edes koko asiaa, mutta siellä se nyt on. Arttu on kyllä koira mun mieleen, katseli nii-iin suloisesti suklaasilmillään muakin, että miltei meni jalat alta. Ihania on molemmat pojat.
Kiitos korukehuista!
Ei täällä satanut ole, en ainakaan ole huomannut. Mutta pilvessä kyllä on ollut ja kovin sateisen näköistä. Soffalla makoilua ja töllöttelyä, kivaa! Mä oon kovasti koittanut etsiä netin uumenista korumalleja, ja löysinkin kivoja sivuja. Katsotaan poikiiko niistä jotain.
Kiitos, samoin sinne, myös tytyille!
Saavathan tytöt komentaa miehiä, kun ne kuiteskii pyrkivät liian liki. Ainakin meidän Ossi tekee niin ja aina sanon kun tyttö murahtaa, että pure vaan tuota meidän häntäheikkiä. Ei ne tosi koirapojat aina usko ilman äreetä komennusta.
VastaaPoistaKiva reissu varmaan teilläkin. Ihan Main värisen korun veit. Tosi kaunis. Ei varmaan koskaan ole ollut teillä väreistä puhetta:)
Ellille sateiselta Porkkalan niemeltä iltapusuja ja iltarapsutuksia M-L ja Ossi
Arttu taisi vähän yrittää vikitellä Elliä, eikä Elli ollut "sillä tuulella" ;)
PoistaReissu oli tosi mukava ja virkistävää päästä välillä kotinurkista eroon. Juu, ei varmaan olla lempiväriä mainittu ;) Taisin tehdä korun omalla lempivärilläni ;DDD
Kiitos pusuista ja rapsuista, samoin sinne Ossille Porkkalan niemelle! (T: Elli)
Lenkki ennen sisälle menemistä (toisen koiran "reviirille") on mun mielestä just se mitä pitää tehdä. Ehtivät siinä vähän tutustua.
VastaaPoistaNuorempana Nelli otti vastaan kaikki lähentelyt selkäkarvat pystyssä ja häntä koipien välissä. Onneksi se on oppinut murisemaan, ei kaikkea tarvitse ottaa vastaan =)
Ihan varmana siitä lenkistä oli hyötyä, itsellekin teki hyvää lenkkeillä. En ollutkaan pitkään aikaan nukkunut niin hyvin kuin seuraavana yönä nukuin. Ja vaikka koissut olivat aiemmin toisensa nähneetkin, niin muistaako ne sitä? Basse ja Elli ehkä, mutta Artun näkemisestä oli pidempi aika.
PoistaEllin murinan havaitsin ekaa kertaa kunnolla vasta Essi-beaglen vierailun yhteydessä. Tai eihän se nyt mitään jatkuvaa murinaa ole, vaan sellaista murahtelua, just tyyliin "tuut liian liki". Nelli vaikuttaa kyllä aika lailla samanlaiselta kuin Ellikin. Ei ehkä selkäkarvojen osalta, mutta häntä koipien välissä sillä usein on. Se saattaa hypähtää säikähdyksestä ilmaan, jos joku yllättäin nuusaa sen ahteria.
Olipa herttanen toi pikkuruinen tassu.
VastaaPoistaSulla on ollu äksöniä ja kivaa seuraa.
Ja noita pikkutassuja on 6 x 4 eli 24. Söpöjä :)
PoistaÄksönii oli ja seura oli mukavaa. Jälkimmäiseen kyläpaikkaan en edes päässyt, pahus :(
T: Elli