No mullahan on pitkään ollut ongelmana pitkillä lenkeillä, että jalkapöydän alta alkaa pistää loppumatkasta. Yritän kipristellä varpaita jalkineen sisällä kävellessäni, mutta ei siitä juuri apua ole. Toinen vaiva on vähän uudempi, jalkaterän ulkosyrjään koskee, tämä myöskin pitkillä lenkeillä. Ja nuo meidän pitkät lenkit taitaa olla monelle teistä aika lyhkäsiä eli n. 3 km. No, sen pidemmille on Elliä hankala saada. Se tulee kyllä vanhoille tutuille lenkeille, mutta uudet reitit ovat sille vieläkin vaan kauhistus ja sitä saa suorastaan kiskoa perässä. Mutta siis käydessäni muissa asioissa lääkärissä, kysyin häneltä asiasta. Hän käski käydä näyttämässä jalkojani fysioterapeutille. No viime viikolla sitten kävin. Tämä komensi minut selin itseensä nähden ja käski nousta varpailleni ja laskeutua hitaasti alas. Tein näin muutamia kertoja. Diagnoosi ulkoreunojen kivulle oli jotakin tähän suuntaan, että jalkapöydän ulommat pitkittäislihakset ovat venyneet ja jalan ulkoreunat lätsähtivät edellä lattiaan. Myöhemmin pohdein istuma-asentoani ja huomasin, että yleensä kun istun, minulla on jalat ristissä tuolin alla. No tottakai sellainen virheasento aiheuttaa pitkällä tähtäyksellä ongelmia. Oon miltei varma, että tää on yksi syy kipuiluun. Kokeileppa, jalat ristiin tuolin alle.
 |
| Ohjeeksi sain vääntää jalkaterää poispäin, ikäänkuin pyykkiä vääntäisi. Eli tuossa kuvassa nyt oikea käsi vääntää ylöspäin. |
Ohjeeksi sain vääntää isovarvasta ja pikkuvarvasta toisiaan kohti. Myös tennispallon pyörittely jalkapohjan alla ja varpaiden kipristeleminen pallon ympärille on hyväksi. Lisäksi sain muistutuksen pohjelihaksien venyttelystä, joka taasen on unohtunut. Ja pyysinpä vielä vinkkiä kireän takareisilihaksen venytykselle, jota en pysty ihan noin vaan suorittamaan. No sain sellaisen ohjeen, minkä pystyn ilman kenenkään apuakin suorittamaan. Hyvä kunhan vaan muistan suorittaa noita harjoituksia tarpeeksi usein ja riittävän pitkän aikaa. Ettei hyvä inspiraatio vaan lopu ekaan keuhkojäähän, joka oli muuten männä viikonloppuna. Ei pidä läähättää lenkillä kovalla pakkasella ;) - keuhkot jäätyy ja kuume iskee!
Mutta pointtini oli se, että nuorenkin ihmisen kannattaa pitää jaloistaan hyvää huolta, ettei sitten vanhemmiten tule tällaisia kremppoja. Muista helliä riittävästi jalkojasi! (Kaikki jalkakuvat netin syövereistä)
Muoks. Kommenteissa tuli esille sellainen vaiva kuin plantaarifaskiitti. *Täältä* löytyy lisätietoa siitä mikä se on.
Ja sitten Ellin sipuihin:
 |
| Mä niin vihaan tätä pulloverii. |
 |
| Elli pärjää ilman tossuja vain n. 8-10 asteen pakkasessa. Sitten on jo pistettävä tossut jalkaan jos mielii lenkille. |
 |
| Näissä kuvissa pakkasraja alkaa jo hipoa huippua, mutta vielä pieni lenkki ilman tossuja menee. Tossut jalassa on vauhti melkoinen, mistähän se johtuu? |
 |
| Ja tässä taas nukkuma-asento. Kaikki siputassut ylöspäin ja selkä korkkiruuville! |
Onko sinun jalkasi/tassusi kunnossa?
Hmm Jalat on jotakuinkin kunnossa. Ainoastaan polvet alkavat kärsiä tästä painosta. Ossi se ei suostu siputassuihinsa oikein tossuja pistämään. Tai no tossut saadaan jalkaan, mutta tuntuu että enämpi energiaa menee niiden tossujen jalasta kiskomiseen kuin kävelyyn. Tästä syystä emme käytä tossuja enää. Sitten teemme vähäsen lyhykäisempiä lenkkejä ja välillä Ossi-parka sitten juoksee kolmella jalalla:( -15... Terveisii kuitenkin söötille Ellille joka suostuu vissiin pitää tossuloi? M-L ja Ossi
VastaaPoistaHyvä, ettei ihan kauheita ongelmia ole. Mutta kyllä polvetkin on tärkeä osa jalkoja kävellessä. Jos johonkin kohtaan sattuu, sitä alkaa varoa ja tulee helposti niitä virheasentoja. Taisin, ehkä pikkusen tahallaan, jättää mainitsematta tuon ylipainon jota mulla on reilunlaisesti. On varmaan kans yksi syy noihin jalkaongelmiin. Myönnettäköön nyt sitten ;)
PoistaNo Elli taitaa vihata tossuja. Se ei suostuisi edes lenkille, kun näkee tossut. Siksi joudun aina huijaamaan sitä kun ulos lähdetään, karkuunhan se muuten juoksisi. Tai sitten yksinkertaisesti kannan sen eteiseen, mistä se ei enää pääse karkuun. Kyllä mä ne kohtuullisesti sen jalkaan saan, kun en anna sen rimpuilla (sitäkin se joskus yrittää), mutta viimeisiä tossuja laitettaessa se yleensä alkaa poraamaan. Ja se poru jatkuu sitten siihen asti, että saan itseni kuntoon ja pääsemme pihalle. Siellä sitten mennäänkin aika haipakkaa, ihan kuin tossuissa olis moottorit ;) Normaalistihan Elli on paremminkin hitailija kuin kiiruhtaja. Jäätyessään Elli ei kulje kolmella tassulla, vaan se yksinkertaisesti hyytyy kyhjöttämään paikallaan. Terkkuja ja suukkoja Ossille!
Kiitos kysymästä, meidän tassumme (yhteensä 10 kpl) ovat tällä hetkellä kunnossa. Mutta vikojakin on ollut, lähinnä kahdella vanhimmalla yksilöllä.
VastaaPoistaIhmisen jalat oireilivat toissakesänä, kun tyhmyyttään laittoi lättänät sandaalit lenkeille jalkaan. Korkea jalkaholvi ei tykännyt ja tuli joku jalkapohjan kalvojänteen kiinnitysalueen tulehdus eli luupiikki. Siihen auttoi, kun saatiin jonkin aikaa lenkitysapua eli ihmisen jaloille lepoa. Sitten muotoillut geelipohjalliset kenkiin ja sandaalit kaapin perälle! Vaiva ei ollut uusi, mutta silloin meni niin pahaksi, että aamulla sängystä nouseminen oli melkein itkun paikka.
Artun tassuissa ei ole ollut muuta vikaa kuin satunnaista kutinaa, väärästä ruuasta (tai paremminkin lisäaineista) ja ehkä jostain muusta allergisoivasta. Tai no, pieni nirhauma joskus, jota piti tietenkin lääkitä ja sitoa :) Ja toinen takajalka Artulla naksuu. Että semmoisia vikoja ;D)
Bassen tassuissa on sellainen "vika", että kun emäntä huomaa sen jäävän lenkillä muista jälkeen, emäntä menee kyykkyyn, Basse tulee viereen istumaan ja nostaa etutassua. Sieltä sulatellaan sormin hirveä jääpaakku pois, samoin toisesta. Ja taas mennään, että korvat lepattaa :)
Nyt käskemme sua tekemään kaikki neuvotut voimisteluliikkeet tunnollisesti. Jos mainitsemasi flunssan karistit, jalat ansaitsevat huomion. Tarkista kengät ja pohjalliset, ja pidä tassuistasi hyvää huolta. Samoin Elli, töpikkäät jalkaan ja menoksi :)
Hyvä, ettei ongelmia ole, pidä tilanne vähintäänkin samana.
PoistaEi oo sandaalit lenkkikenkiä, ei! Siis sulla on ilmeisesti ollut samantapainen vaiva, kuin mullakin. Oliko se kantapäässä? Mulla oli, ja se diagnosoitiin plantaarifaskiitiksi, ei kuitenkaan luupiikiksi. Ekasta on aikaa jo yli 10 vuotta, ja se sai alkunsa kun osallistuin paikkakunnalla järjestettyyn kävelykisaan. Kisa alkoi vapun tietämissä ja päättyi syksyllä. Koko sen ajan kävelin Kapun kanssa pitkiä lenkkejä, 2,5 - 3 tunnin kestoisia. Parikin kertaa päivässä, enkä aina muistanut venyttelyjä tehdä kunnolla. Syksyllä kipu sitten iski ja ainoa kävelytyyli oli kantapää ylhäällä, pelkän päkiän varassa. Kiva virheasento, mut ei paljon tehnyt enää mieli kävellä. Ehdein kuitenkin voittaa 1000 mk:n matkalahjakortin :) Ehkä pieni pelko uusimisesta pitää nuo meidän lenkit lyhkäsinä. Ei tee enää mieli sitä kipua kuukausikaupalla, eka kerralla kesti 4-5 kk, ennenkuin olin kunnossa. Kuvittele nyt, noin kauan päkiäkävelyä. Onneks se oli vaan toisessa jalassa. Myöhemmin vaiva uusi vielä pari kertaa, ei kuitenkaan enää kestänyt kuin puolet eka kerrasta, kun aloin heti venyttelyharjoitukset.
Toivottavasti Arttulla ei kuitenkaan usein sitä kutinaa ole. Tosi hankalaa, se varmaan pistää Artun pureskelemaan kutinakohtaa. Juu, ja nirhaumaan paras lääke on namipala ;) Mikäs sitä jalkaa niin naksuttaa, se kuullostaa niin kamalalta (meillä poika naksuttaa niveliään).
Mikäli tassutossuja ei ole, on Ellillä sama vaiva, kuin Bassella. Ja toimitaan samoin, eli kaivamalla ja sulattelemalla lumipaakut ihmisavusteisesti pois.
Yritän, yritän, ne vaan niin helposti unohtuu. Flunssa ei vielä täysin ohi, mutta nyt jo jaksaa niitä liikkeitä tehdä. Lenkkarit mulla onkin aina kantavaimennetut, mutta hyviä talvipopoja mun on aina ollut vaikea ittelleni löytää. Elli pistää pakosta töppöset tassuun, mikäli pakkasta ilmenee riittävästi.
Hah! Ainahan mä töissä istun niin että jalat on ristissä tuolin alla... ja muutin asentoa heti kun tekstissä tämä mainittiin. Onhan niitä ohjeita miten työtuolissa pitää istua mutta kukas niitä noudattaisi :)
VastaaPoistaKoirilla ei kai moisia ongelmia ole (siis virheasentoja jotka johtuu ihan itsestä...). Pakkanen vain hidastaa - tai sitten saa kulkemaan vauhdilla että pääsisi pikaisesti takaisin lämpimään.
Haa, hyvä että herätin huomiosi. Postatusta tehdessäni ajattelin, ettei varmaan ketään kiinnosta tämmöset jalkavaivat, mutta kivastihan te ootte lukeneet... :) Sanoppas se, ja jos tuoli on huono kuten mulla, niin istuma-asentoon pitäis kiinnittää paljon huomiota, ja taukojumppaan kans.
PoistaHeh, koiraa kun katsoo takaapäin, niin sillä näyttäisi olevan väärät sääret. En siis tarkoita, että väärän koiran sääret ;) vaan vääräsäärinen koira. Mutta se ilmeisesti kuuluu asiaan, ne vaan on sellaiset ihan luonnostaan, ei minkään virheasennon takia. Tosin, miksei se vois olla koirallakin mahdollista vaikkapa jonkun trauman seurauksena, kärsiä tassuvaivoista. Pakkanen pysäyttää vauhdin, jos ei ole tossuja. Tossutassusena se lisää vauhtia. Koirakin tuntuu tuumaavan, ettei kovalla pakkasella tarttis välttämättä ulos mennä lainkaan. Silloin se kannetaan pihalle ;)
Meijän siput on kunnossa. Paitti että Myrskyn varpaan väliin on tullu kutiava patti, jota pitää rasvata. Äipän joriininjuurista ei viitti puhuu mitään. Paitti että on ne kyl gaumeen näköset.
VastaaPoistaHienoa, että Tuiskun siput on kunnossa, toivottavasti Myrskynkin kutiava patti häippäsee pian. Lähetänpäs tässä vielä loitsun, jonka pitäis auttaa: "Hus paha patti, pois Myrskyä kiusaamasta. Hus paha patti, toiste et tulla saa!" Kyllä sen tolla pitäis lähtee, on mussa sen verran noita-akan virkaa ;) T: Elli
PoistaPS. Jos äipän joriininjuuret on muuten vaivattomat, niin ulkonäkö ei haittaa. Pääasia, ettei oo kiputiloja.
Mulla on tassut OK, mutta Palvelijattarella on jo reilun vuoden ollut vasemmassa sorkassaan päkiässä inhoja kipuja. Yritti aina varpaita kipristämällä helpottaa kipua kävellessä. Vihdoin ymmärsi hankkia sellaiset pohjalliset, jotka tukevat jalkakaarta, ja lenkit ovatkin sittemmin taas pidentyneet. Palvelijattarella on vaivasenluu vasemmassa sorkassaan ja jalkapöydät ovat laskeutuneet vanhemmiten. Näin meidän kesken kuiskaan, että jalkakaaret eivät ole ainoat laskeutuneet paikat Sen kropassa...
VastaaPoistaHyvä, että tassusi on kunnossa. Joo, meen äipän olis kans tarkoitus hankkia jotkut tukevat pohjalliset. Geelipohjallisia ja -kantapäitä kyllä on, mutta tarttis jotkut "asiantuntijapohjalliset". Ikäviä kyllä noi tollaset kiputilat kintuissa. Toivottavasti meen äippä vaan jaksaa noita jumppaharjotuksia, kun jotkut niistä on vähän hankalia tehdä. Tsihhih, sää oot hauska - ei ainoat laskeutuneet paikat... ;D
PoistaT: Elli
Kiitos kysymästä, meillä on tassut hyvässä kunnossa ja lihaksia koivissa. Ihmisellä on kaikenlaista pientä ollut kintuissaan, mutta nyt on menty pitkät pätkät ilman että se olis mitenkään erityisesti valittanut niistä. Joten, meillä menee ihan ok, tässä muinakoirina ja muinanaisina tassutellen ;)
VastaaPoistaToivottavasti kaikki ikävät jalkakrempat laantuvat ja loppuvat pian! Ei ole kiva lenkkeillä jos johonkin kohtaan koskee...menee siinä enin into kävellä!
t. Hippitukat
Ellille pusut! <3
Kiva, että teen kaikkien tassut on kunnossa. Mä vähän arvelinkin, että niin on, kun te lenkkeilette niin paljon. Pakkohan silloin on muistaa venytykset, muuten on äkkiä koivet jumissa. Käyttekste pojat missään hieronnassa tai jossain? Vai hierooko äippä teen lihakset kuntoon ;) T: Elli
PoistaPS. Muiskut takaisin hurmureille! <3
Jumppaohjeita tuli vielä postissa perästäpäinkin ja niitä yritän nyt sitten tehdä useita kertoja päivässä. Tennispallon puolikkaan päälle nytkin kipristelen varpaitani. Vaiva vaan on tullut niin pitkän ajan kuluessa, ettei sitä hetkessä korjata, jos ollenkaan. Noi pitemmät lenkit on vähän rasittavia, kun loppumatkasta jalat on niin kipeät, mutta silti tulee hyvä mieli kun sen saa tehtyä. Lyhyemmät lenkit sujuu ihan hyvin, onneksi. Mä oon kyllä vähän kade noista teen pitkistä lenkuroista, Elliä ei edes saisi moisille raahaamati sitä väkisin perässään.
Meillä hieroo toi naisihminen meidän koipia, vaikka Aslania alkaa aina potkituttaan välillä se anturahieronta kun se kutiaa niin helposti :D Mutta se yrittää noita pitkiä lihaksia varsinkin ja reisilihaksia hieroskella - ja saadaan samalla korvahierontakin ja sitten kun silmien välistä varovaisesti hieroo, niin Aslan nukahtaa :)
Poistat. Alphonse (Aslan meni jo nukkumaan, se söi ja uupui ;)
Jep, lenkeistä tulee hyvä olo, vaikka välillä on aamuisin sellainen olo, että "hei, onks pakko, täytyyks lähtee??" kun kello soi ennen sianpieremää, ulkona sataa alijäähtynyttä vettä ja päätä alkaa särkeä jo pelkästä ajatuksesta, että pitäisi lähteä pistämään nokkansa ovesta ulos. Silti, sitten kun lenkki on tehty, niin on aika voittajafiilis :) Onneksi on noi koirat, eipä sitä tulis muuten välttämättä noustua niin älyttömän aikaisin ja talsittua tuon lumen ja sohjon keskellä...ja onhan se sekin, että näkee miten koirat tykkää (erityisesti Aslan, joka on pieni höyryveturi jo aikaisin aamulla :).
Se on kyllä harmi, ettei Elli niin paljoa innostu noista lenkeistä. Mites jos sillä on koirakaveri mukanaan, niin kiinnostuuko sitten enemmän? Sehän on laumaliikunta ihan parasta kun koirat saavat bondata keskenään ja ihmiset ehtivät jutustella :)
Hyvä, että sulla on ohjeet minkä mukaan teet liikkeitä ja jumppailet - ja ihan tosi, jos vaiva on kestänyt pitkään ilmaantua, niin eihän se ihan heti korjaannukaan. Oletko saanut lenkkikiellon ettei tulehdu pahemmaksi? Pitäisi kyllä itsekin muistaa hoitaa jalkojaan, niiden pitää kestää kuitenkin aika paljon näissä meikäläistenkin sääolosuhteissa, lihakset jumittavat ja jalat lipsuvat liukkailla teillä, syvässä lumessa on raskasta kävellä.
Hienoa, sama juttu meillä, vaikken pitkiä lenkuroita teekkään. Mut siis monta kertaa kun jo olen nukkumassa äippä alkaa hieromaan mun anturoita, se käy kaikki varpaanvälitkin läpi. Etutassut menee ihan mukavasti, mut takatassujen isoon koloon kun se tuuppaa sormensa, niin alkaa kyllä muakin herkästi potkukutisemaan. Joskus se sit hieroo mua kokonaskin, päästä varpaisiin. Mä kyl väliin katton sitä, et' mitä ihmettä sä nainen teet ;) Mut yleensä siis otan "Aslanit" eli nukahdan tai jatkan uniani. T: Elli
PoistaMuistan kyllä noilta parhaimmilta ajoiltani, että lenkille oli suorastaan päästävä, satoi tai paistoi. Harmittaa kun en enää saa samaa fiilistä millään päälle. Mutta kyllä sitten kun saa itsensä pidemmälle lenkille, niin jalkasäryistä huolimatta on hyvä fiilis, että sainpas lähdettyä.
Kyllä varmaan Elli lähtis paremmin koirakaverin kanssa lenkille. Joskus saan houkuteltua pojan mukaan noille pidemmille lenkuroille, ja huomaan että Elli tulee huomattavasti paremmin, suorastaan helposti mukana. Eli se jo auttais, jos joku ihminen olis mukana ja varmaan koirakaverikin olis kiva. Tässä lähellä ei vaan oo sellaista henkilöä koirineen jota kehtaisin pyytää lenkille, kun oma kuntoni on kuitenkin aika heikko.
Lenkkeilykieltoa ei sentään tullut. Toi vaivahan on pahimmillaan just pitkillä lenkeillä ja niitä teen harvemmin. Kyllä ne lyhyemmät lenkit kestää. Tehdään niitä sitten vaikka hiukan useammin. Helposti kyllä unohtuu tuo jumppa, mikäli ei mitään oireita ole. Että yritetään vaan muistaa se jalkajumppa ja venytykset joka päivä, jotta jalat toimisivat loppuun asti ;)
http://doo-ooris.blogspot.fi/2013/02/haaste-otettu-vastaan.html
VastaaPoistaTeille on haaste! :)
No joo, huomasinkin sen kun just olin lukemassa blogianne :)
PoistaKiitos!