Muistatteko vielä *
Venlan*, ihmisisoveljeni tyttären? Venlasta on kasvanut iso tyttö, täytti jo kokonaista 1 vuotta tuossa syyskuun paikkeilla. Näissä kuvissa ollaan vielä ennen joulua ulkoilemassa pihallamme:
 |
| Jostain syystä seurailin isoveljeäni kuin hai laivaa. |
 |
Venla kanniskelee kaikkea mitä sille heitetään.
(Jos se saa siitä otteen) |
 |
| Pakko tarkistaa tilanne! |
 |
| Ihan varmaan sillä (isoveli) on jotain herkkundaalia taskussa |
 |
| Senhän tietää jo Venlakin. |
 |
| Aina valmiina leikkiin! |
Venla on ihan OK jos se nukkuu. Yleensä ei nuku. Meilläkin se aina tahtoisi leikkiä MINUN lelkuillani. Olen asiasta toista mieltä. En leiki SEN kanssa, ja jos se leikkii ihmisten kanssa, käyn kiiruusti komentamassa sitä. Pahus kun SE ei tottele mua ollenkaan. Ja arvatkaas mitä? Pahinta on, että just kun komennan sitä, se kääntää peräpeilinsä mua päin ja nostaa toisen jalkansa mun yli ja sit mä oon jumissa sen vattan alla. Aika härskii toimintaa! Kamut, auttakaas, mites mä saisin sen totteleen MUA?
Viikon luontokuvat ovat jo miltei vuoden vanhoja:
Hih, kutita sitä masusta, kun oot siellä vattan alla, johan ymmärtää kunnioittaa sua =D
VastaaPoistaTollasia ne kakarat on, aina niskan päällä. Mutta mitä jos ottaisit tilanteesta hyödyn: nyt sulla on leikkikaveri, jonka voisit opettaa tuomaan SULLE leluja :) Onnea ystävystymiseen <3
Kiitti vinkistä, yritetään ;) Vaikka ei tohon taida tepsiä mikään. Joo, kirjaimellisesti, niskan päällä! Ei tuo mulle lelkkuja, ei, vie aina isilleen, kun tietää etten mää tykkää kun se koskee niitä. Jonkunmoisia kavereita sentään ollaan, ei nyt sentään toistemme kurkkuun olla käyty käsiks, vaikka mää aika pontevasti yritänkin sitä aina komentaa. Mutta ystäväks mä en sille kyllä ala. Piste.
PoistaElli... <3
PoistaHehe, yritä kuule vaan olla kärsivällinen. Venla on murkku, kyllä se tuosta asettuu. Pitäähän niitä kakruja komentaa, ei mikään vapaa kasvatus käy päinsä, ei.
VastaaPoistaMuiskuja sulle ja terveisiä Venlalle.
Heh, kärsivällisyys ei tule tässä tapauksessa kysymykseen ;D No joo, onhan se Venla ihan kiva, ja totta, kakruja pitää komentaa, ei siitä muuten tuu mitään. Kiitti muiskuista ja samanlaisia sulle. Yritän muistaa sanoo terkut Venlalle. (Onhan se likka ihan kiva, mut ei kerrota sitä muille, eihän!)
PoistaVoi Elli, koeta kestää. Vaan eihän mäyris sulata, että joku tulee sen tontille, leikkimään mäyriksen leluilla. Ymmärretään:) Terkut Ossilasta!
VastaaPoistaYritänhän mä, vaan aika hankalaa se on ;) Ei oo kyl helppoo, et' toinen leikkii sun (täs tapaukses mun) lelkuilla. Kiitti ymmärryksest ja kiitti terkuist, samanlaisii sinne Ossilaan!
PoistaVoi Elli - kakarat on :( Saattahan ne joskus olla kivojakin, ei oo kokemusta, kun mulla ei oo koskaan ollu kavereita :( Pakkasterkuin Tiitu
VastaaPoistaJoo, niinhän ne on! Onhan toi Venla ihan kiva - ainakin sillon kun se nukkuu ;)
PoistaHui, Tiitu, älä jäädy pakkaseen!
Koeta kestee. Seon joskus kuulema nuihen penskoen kansa vähä hankalata:) Vuan ne kasvaa siitä ja viisastuu. Mulla ee kyllä oo mittää kokemusta niistä. Eekä nii hirveesti oo välikskää. Ku kerta vievät leluttii.
VastaaPoistaPakkasmuiskut sulle Elli ihanaenen <3
Kyllä mä sitä yritän kestää, vaan toisinaan hermo palaa, kun Venla riepottaa MUN lelkkujani. Juu, oo kuule tyytyväinen, ettei sulla oo moista riesaa.
PoistaKiitti muiskuista, pakkanen on täällä tänä aamuna heittänyt häränpyllyä, mutta joka tapauksessa muiskutuksia suolle sinne takasin, Ii <3
Teet kuule silleen, että nouset takajaloilles, sillon kun jäät jumiin. Ni sit saat nostettua koko kamun ilmaan ja ylivalta on taas saavutettu! Kyllä Venla varmasti oppii tavoilleen, sun pitää vaan kärsivällisesti jaksaa opastaa, toistoa vaan toisen perään :)
VastaaPoistaNo täytyypä kokeilla, jos vaan saan kunnolla ponnistusvoimaa. Ja sit mä kutitan sitä sieltä masusta, kuten Mai ehdotti. Luulis siittä tokenevan ;) Hitsi, noi toistot on kyl ärsyttävii, ko toinen ei millään usko. Mut kai se niin on, kun mikään muu ei auta.
Poista