85. Mää ja nuorempi isoveli

Iivaril oli taannoi ihanan hempee kuvaus siit ku häne nuor emäntänsä tulee käymää. et' mimmosta se sitte o. No mul o kaks isoveljee, joist toinen asuu viäl tääl koton. Sit ko se kotonasuva tulee (pätkä)töist kotii, ni mää oo tämmöne:

Mitä, sanoiksää, iskä, et' isoveli tuli jo kotii?

Mää kipsahranki täst sit orottaa lipsutuksii.
(toim. huom.: Kukahan siinä nyt ketä lipsuttaa?)

Tulissääsiält, vihronki! Mää ole orottanu sua koko päivä.

Ommeil sit muutenki välil tämmöst hempeet:

Täs me sit nukutaa viakukkai.

Ja täs kuvas mää oo painanu pääni se kaulal,
ko siin oli semmone sopiva pääkolo ;)

Täsä me harjotellaa uimisteluu

Ja sit me nii halitaa.

Pussisaki me reissataa sylikkäi.

Ja silloku se oli armeenias, ni...

...arvakkaas montaks kertaa mää se kellisti kumoo,
ku se tuli lomil? Elikkäs monta!

No täsä me sit vähä pelataa yhres jotai Wiikkarii.

Et kyl me luatii hyvä suhre toisiimme jo sillo ku mää oli piäni.
Täsä me jutellaa henkevii.

 T: Elli Elviira Eloveena

84. Namsmums

On jäätelö hyvää kun kaksin syö:

Ensin siitä söi äippä. Jätti ihan hyvän klöntin...

...ja sitte siitä söin minä. Nams...mums!

Sitten vielä pari luontokuvaa:

Pionit rupee oleen ja kukkansa kukkineet.
Kuvassa kukat vielä kuitenkin parhaassa vedossaan.

Mihis nyt rasti vedetään, tuumas lentäjät.
Ja veti sen tähän meen risteyksen yläpuolelle ;)

83. Että oli mukavaa!

Eilen meillä poikkesi erittäin odotettu blogikamu Mai! Elli toivotteli vieraan tervetulleeksi, mitenkäs muuten kuin naamapesuilla ;)  Onneks saatiin tuo kyläilypäivä säädettyä, ettei hyvä tilaisuus livahda sivu suun. Valitettavasti Arttu oli mökillä, emmekä nähneet häntä. Tai siis eihän se varmaan Artulle ollut mitenkään valitettavaa, kyllä maar mökillä on superia kahlailla pallon perässä, vapaaehtoisesti kait elämänsä ensimmäistä kertaa :D Elli sen sijaan pompotteli Main ympärillä ja hyppeli luvatta penkille köökin pöydän ääreen, mitä se ei kovinkaan monesti ole ennen tehnyt. Ehkä joskus kun on innostunut jostain vieraasta. Main tuliaiset oli myös kovasti kiinnostavia, ja kuono hakeutui herkästi pussin suuntaan. Tässä Main ottamia kuvia:

Hei miten hauska bossu, magee kamu!

Mitäköhän taivaalta tipahtaa?

Hei älä mee, sä et jättää mua saa...

Myöhemmin illalla, kun tulin äitini luota, Elli sai bossuhebulin; sitä piti heitellä, ja juosta ja karata tytyn perässä, oli oikein kunnon iltavillit. Siinä sai bullukka mammakin kunnolla kyytiä koirulia leikittäessään ;D

Seisoo kahdella tassulla ;)

Ja vaikka Marja-Leenakin keräilee bossuja,
niin tätä en anna hänen kokoelmiinsa ;)

Mitäs muuta siellä pussissa oli?

Tsot, tsot, Elli, pidetäänpäs ne tassut
(ts. kuono) pois mamman herkuista.
Sun pussis on siinä vieressä.

Minun bossu <3
Tuu mun viekkuun korvan alle lämmitteleen!

Mietittiin, että koskas viimeks oltiin nähty, Main mukaan yli kolme vuotta sitten. Katselin tulota blogista, niin viimeks oltais nähty n. 2,5 vuotta sitten. Ja muistelisin, että tuon viimeisen, mun visiitin jälkeen Mai olisi vielä poikennut kerran samana keväänä ennen muuttoaan, mutta siitä mulle ei ole mitään dokumenttia, että en oo ihan varma. Pistänpä tähän linkkejä noista meidän aiemmista treffeistä:
Eka kerta: Arvaa kuka kävi
Toka kerta: Basse kylässä, osa 1
ed. jatkuu: Basse kylässä, osa 2
Kolmas kerta: Sukulakua katsomassa
Neljäs kerta: Eräänä kauniina ystävänpäivänä

Kiitos, Mai, kun kävit, oli mukavaa nähdä pitkästä aikaa!

82. Lurpsikka

Männä Juhannuksena mä sain makosan lurpsikan, kattokaa vaikka:

Äippä vei lurpsun mun omalle petille ja yritin sitä siinä sitten nakertaa.

Ei hyvä, mattolla on parempi.

Äippä tuumas että mattot on kyllä justiinsa pesty....
- että siirryt nyt vaan omalle punkalles ja lurpsutat siinä!

Ei siinä sitte mikään auttanu ku se mulkoilikin nii tuimasti,
eikä antanu enää yhtään nakertaa mattolla.

Ai että oli kyl makosa lurpsikka! Syöty, namsmums!

81. Bussissa

Jokin aika sitten piipahdimme Ellin kanssa ell:iä katsomassa (vai oliko se päinvastoin - elli katsoi Elliä) Porissa. Enivei, Eltsu pääsi elämänsä ekaa kertaa linja-auton kyytiin, isoveikan sylissä :)

Jaa mitä sanoit äippä, torille mansuja ostamaan?! Jee!

Ai ei vai? No M & M:iin lurpsuja ostamaan?! Namnam!

Täh, ei sitäkään???
Mitäh, elliin? Mut mähän olen Elli!
Jaa eläinlääkäriin, EIKÄ!
Olisit sen ny heti sanonu, ni mää olsin kyl varmana jääny täst pussist pois!
Mua mikään vaivaa, jos jotain muuta joku vaivaa ni se on toi äippä. Muka ell:iin, pyh!

80. Hitsinpimpula!

No voihan hitsinpimpula, mulla meinas tietsikka vallan sanoo sopimuksen irti. Aattelin jo että pitääkö formatoida, kun en millään päässyt kirjautumaan koneelle, pari päivää oon tahinut tään kanssa. "..sisäänkirjautuminen epäonnistui. Käyttäjäprofiilia" ei voi ladata." Jassoo, vai niin!!! Mikäs siinä nyt mättää, kun kirjoitin salasanankin oikein, isot ja pienet ym. Yritin kymmeniä kertoja, eikä onnannut. Vikasietotilaan kirjautuminen onnistui, ja sitä kautta sitten palautin palautuspisteen avulla. Katsotaan  nyt sitten toimiiko pidemmän päälle. Formatointi tuntuu niin isolta hommalta nykyään, vaikka sitäkin on joskus muinoin enempikin harrastettu. Mutta se oli pöytäkoneen aikaan, läppäri on eri asia... ;) Nyt täytyis varmaan luoda parikin profiilia lisää, pääsee edes jollain sisään, jos sama taasen joskus tapahtuu.

Toinen hitsinpimpula. No joo, vietimme me Ellin kanssa aika kauan hiljaiseloa (ei olisi saanut), kun ei vaan napannut tuo kirjoittaminen. Silti kaipailen eräiden seuraamieni blogien kuulumisia. Minne ovat kadonneet Mauri-setä (no, hän sentäs piipahti täällä) ja Mirkku, missäs luuraa Naurava nakki ja Doris, entäs Kaunis Nelli ja Bono. Ja viimeisimpinä vaan ei vähäisimpinä Alfons ja Aslan! Olis kiva "kuulla" kuulumisia. Kaikkien blogeihin en välttämättä itse pysty kommentoimaan, esim. Mauri-sedän blogiin kirjoitin viimeks ummet ja lammet, ja niin vaan katos teksti kuin pieru saharaan. Mutta lukemaan sentäs pystyn ;) Tulkaa nyt edes piipahtamaan täällä blogistaniassa. Mullakin on vielä aikas kovassa haussa tää kirjoittaminen enkä uskalla luvata, kuinka kauan inspiraationi pysyy yllä, mutta toivon että pitkään. Vaikka sitten vain kerran - pari kuussa, kunhan nyt hiukan useammin, kuin tuo pitämäni tauko. Toinen bloginikin on vielä vallan päivittämättä, vaikka sinne olis kertynyt tavaraa vaikka kuinka paljon. Maybe soon...

Ja sitte tyhmästä paasauksesta vähän mukavampaan, eli pari Elli-kuvaa:

Elli: Voisko joku leikkii mun kaa pupulla?

Kohta uudelleen: Voisko joku tulla nyt äkkii leikkiin mun kaa pupulla?

Vielä: NYT HETI!?

Tyty: No, ei sitte, mää leiki yksi sitte!

79. Louholla

Muistatteko sen louhon, jossa toisinaan aina käymme. No se varsinainen louhos on siirtynyt eteenpäin ja tämä on jäänyt silläseltään. Käytiinpä tässä taannoin sitten siellä uuden louhon takana mutta toisesta suunnasta, metsätietä pitkin. Pyhäpäivä kun oli, ei tarvinnut pelätä räjäytyksiä.

Missä on meidän puolukkamettät, kysyn mä vaan. MISSÄ, HÄH?

Äiti, älä mua katso. En se minä ollut, se oli Pirkka!

Selvästi kielinaisia, tuo meidän Eltsu.

Kuka huomaa mitä outoa tässä kuvassa on?
Juu, näettekö mut tuossa keskivaiheilla. Mun edelläni meni iskä,
jonka äippä deletoi kuvasta pois. Varjo vaan jäi;) Ammottavan aukon tilalle se kloonas tota kasaa hiukka pidemmälle ku olis kuulunut. T: Elli

78. Juhannusta

Mun porukat teki keväällä puuhommeleita. Niinku sahas ja halkas ja pinos ja sillee... No enivei, sitku kaikki oli valmista ja osa puista oli tässä vajassa:

ja näissä pinoissa:

Ni, mää kävin tarkastamassa ne pinonaluset:

Tälläi, niinku altapäin

Täs on vähä paha kohta, täst pitää viel kaivaa

Tää haisee vähä epäilyttävälle...

...tästäki vois viel vähä kaivaa... ni sit kaikki o hyvi!

Ja sit me toivotetaa mu perhee kans teil oikee mukavaa ja rentouttavaa juhannusta! Ilmoje haltijat ei kuulemma oo oikee luvannu ol kovi suasiollisii, mut toivotaan ny et vähä paistais aurinkoki, ettei valla mee kurapruhjus kahlaamiseks.

T: Elli Elviira Eloveena

77. Unitiloja

Me ollaan taidettu uinahtaa, kun on blogin päivityikset vallan jäänyt retuperälle. M-L ja Mai jo ehtivät Ellin kuulumisia kyselläkin, josko nyt saisin jotain aikaiseksi, kun juhannussiivot on jo tehty alta pois ;)

Ei meille nyt mitään ihmeellistä kuulu, toisinaan käydään metsälenkuroilla, ne kun on kivempia kun nuo kotinurkilla asfalteilla tarpomiset. Kameraa ei yleensä muista ottaa mukaan, joten harva lenkki on jäänyt ikuistamatta. Hmm, mainitsenpa nyt tässä eräästä Inhottujärven keikasta. Joo, käppäiltiin siellä rannalla ja polullakin vähän matkaa, jostain syystä Elli ei oikein ollut innostunut seuraamaan meitä. Tiedettiin ettei se pitkällä ole ja vislattiin se paikalle. Siinä vaiheessa ei vielä huomattu mitään. Vaan oltiinpa sitten lähdössä pois ja Elli autoon. Ihmeteltiin pari sekuntia, että mikä täällä HAISEE? Hitsi, Ellihän se! Se oli pyörähtänyt ihmisen jätöksissä (aivan hirveä lemu). Elli ulos autosta, ja miettimään, että mitä nyt tehdään. Totesin, ettei päällepäin näy mitään, vaan vain lemu oli tarttunut turkiksiin. Mies meinas uittaa järvessä, mutta minä sanoin, ettei näin kylmällä kelillä(aiemmin keväällä) voi pistää kylmään veteen, tulee vielä kipeeks eikä saada sitä ikänä kesällä vapaaehtoisesti uimaan. Se nyt vaan on kestettävä automatka kotiin. Niinpä sitten oli tuskaiset kilometrit ajettava kotiin. Lemu oli aivan jäätävää. Kotona sitten pesin tämän kaunokaisen puoliväkisin ainakin neljä kertaa. Ja välillä aina käytiin kysäisemässä iskältä vieläkö haisee. Oma nenuni oli jo siinä vaiheessa jokseenkin turtunut. Kyllä siinä oli tyty käynyt laittamassa oodekolonkia kerrakseen niskaansa :(

Tähän loppuun vielä jokunen unikuva Eltsusta, kun tuli otsikossakin vähän vinkattua siihen suuntaan:

Portailla viltin mutkassa, koleahkolla säällä.

Portailla, viltin päällä, lämpimämmällä säällä.

Grillailemassa, omalla tyynyllä varustetussa jakkarassa,
äipän jakun alla.

Ilmarako.

Divaanilla, peiton alla.

Iskän kintuilla, filtin päällä...

...niska hirmu mutkalla.

Mattolla, aurinkoläiskässä.

Portailla, auringonpaahteessa.

Sängyllä, filtin päällä...

...ja toisen filtin alla.

Lämpö, ja etenkin auringonlämpö on mäyräkoiran paras kaveri!