lauantai 28. marraskuuta 2015

89. Papanarata

Äippä on ruvennu tekeen mulle aina sillointällöin papanarataa, että mää saisin jotain puuhasteltavaa. Se tarkottaa sitä, että silloin mää saan itte ettii ruakani. Mua kyllä vähän harmittaa, kun se pistää aina oven kiinni ja mut sinne väärälle pualelle, ni en sit yhtään tiä mihin se olis voinu niitä piilottaa. Vaikka ne yleensä aina onki samoilla paikoilla kuin edelliselläkin kerralla.

Punaset ympyrät näyttää, missä on papana ja nuolet, missä on tai on ollut papana joka ei kuvassa näy. Kuvatekstit äipän.

Oma petipaikka on tarkastettava, myös pedin alla voi joskus olla papana,
tai kuten kuvassa näkyy, lattialla lojuvan mapin päällä on papana.

Äipän vaateläjä saattaa sisältää papanoita. 

Edessä mattolla on papana ja nuolen kohdalla on matto hieman rytyssä, siellä alla on papana.
Joskus käännän hieman maton kulmaa ja laitan sinne mutkan alle papanan, samalle kohtaa myös matton alle. Jonnekin voi kätkeä useammankin papanan.

Peitossa on mutka, sinne ja peiton alle vaan papanoita.
Samoin tyynyn alle. Elli on hiukan huono haistamaan,
joten en yleensä tuuppaa niitä kovin pitkälle minkään alle,
vaan papanat voi jossain paikoissa olla ihan näkösälläkin.

Soffan käsinoja on hyvä paikka, samoin tyynyjen väli.

Soffalla on suojapeite ihan Elliä varten. Istuessa suoja painuu aina soffan koloihin ja väleihin.
Näitä käytän sitten piilotuksessa hyväksi. Selkänojan päällekin pistän papanoita.

Tuo on tosi haastava paikka tuo papana, joka on tuolla tuolin selkänojan päällä.
Elli ei hanki ikinä muistaa sitä. Yleensä teen peitteeseen pienen vekin, että papana pysyy paikoillaan. Sen sijaan tuo käsipuulla oleva papana on ainakin tässä kuvassa havaittu.

Kirjahyllyyn ja pöydille en piilota, kun en halua Ellin niille kiipeilevän,
mutta kuvassa Elli kyllä yrittää varmistaa asiaa.
Nyttemmin se on jo havainnut, ettei niillä ole mitään,
ja toki olen kieltänyt pöydälle kiipeilyn.

Hih, jostain syystä noita papanoita oli tosi vaikea havaita.

Tuolla pikkusoffan toisessa päässä olevien tyynyjen päälle ja allekin yleensä tungen papanoita.
Käsipuulla oleva papana on vielä havaitsematta, vaikka sitä juuri äsken lattiatasolta nuusattiinkin.

Soffan jalkojen juuret on oivallisia paikkoja. Ja välillä Eltsu menee sellaista vauhtia, ettei ehdi edes selvästi näkyvää papanaa huomaamaan, vaikka menee moneen otteeseen ohi.

Tuokin on yleensä hankala paikka tuo penkinpäälinen, vaikka papana olisi ihan reunassa, on sitä silti lattiatasolta hankala huomata.

Vaan löytyihän se viimeinenkin papana viimein.
Ja tuossa penkin jalan päälläkin (+vieressä) on välillä ollut papana.
-Elli: Hih, tää on äippä, kivaa, piilota lisää :)
-Äippä: Huomenna sitten vasta on uuden papanasatsin aika.

T: Elli Elviira Eloveena

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

88. Kesällä kerran

Äipällä o taas joku jumi päällänsä, niinpä mää ajatteli pistää tän kuvii mu viimekesäisest uimistelustani. No ennemminkin se taisi olla kahlailua, mutta kyllä mää hiukka kroolasinki. Tälläil kolees, kostees marraskuises kelis mul ei kyl tulis piänee miäleenkää lähtee uimistelee. Jos sataa, ni en kyl nost bebanpualiskookaa soffalt. Se o varppi se!

Jaahas, mitäs hajui tääl o? Nusnuusk

Hui kauhistus, kylmää!

Pakko se kai o men ko toi yks (äippä) vahtaa.

Iiik, eieieiei...kylmää...

Täsä mää vaa moinaisenas livottele mu sipujani!

Meniskö viäl kerra...?

Ei se sit nii kylmää ollukkaa. Kato, äippä, mää kasteli itteni kokonas.

Nyt kyl riittää jo tää uimistelu...

Hetkine, mitäs tual o...

Jaa, ei se ollukkaa mittää. Voiraa jatkaa matkaa.
Mut mites toi silta tollai alassuire o kääntyny?

Näihin kesäisiin kuviin ja tunnelmiin....
T: Elli Elviira Eloveena (ja joskus Elmeriksikin kutsuttu)