perjantai 19. kesäkuuta 2015

78. Juhannusta

Mun porukat teki keväällä puuhommeleita. Niinku sahas ja halkas ja pinos ja sillee... No enivei, sitku kaikki oli valmista ja osa puista oli tässä vajassa:


ja näissä pinoissa:


Ni, mää kävin tarkastamassa ne pinonaluset:

Tälläi, niinku altapäin

Täs on vähä paha kohta, täst pitää viel kaivaa

Tää haisee vähä epäilyttävälle...

...tästäki vois viel vähä kaivaa... ni sit kaikki o hyvi!

Ja sit me toivotetaa mu perhee kans teil oikee mukavaa ja rentouttavaa juhannusta! Ilmoje haltijat ei kuulemma oo oikee luvannu ol kovi suasiollisii, mut toivotaan ny et vähä paistais aurinkoki, ettei valla mee kurapruhjus kahlaamiseks.

T: Elli Elviira Eloveena

torstai 18. kesäkuuta 2015

77. Unitiloja

Me ollaan taidettu uinahtaa, kun on blogin päivityikset vallan jäänyt retuperälle. M-L ja Mai jo ehtivät Ellin kuulumisia kyselläkin, josko nyt saisin jotain aikaiseksi, kun juhannussiivot on jo tehty alta pois ;)

Ei meille nyt mitään ihmeellistä kuulu, toisinaan käydään metsälenkuroilla, ne kun on kivempia kun nuo kotinurkilla asfalteilla tarpomiset. Kameraa ei yleensä muista ottaa mukaan, joten harva lenkki on jäänyt ikuistamatta. Hmm, mainitsenpa nyt tässä eräästä Inhottujärven keikasta. Joo, käppäiltiin siellä rannalla ja polullakin vähän matkaa, jostain syystä Elli ei oikein ollut innostunut seuraamaan meitä. Tiedettiin ettei se pitkällä ole ja vislattiin se paikalle. Siinä vaiheessa ei vielä huomattu mitään. Vaan oltiinpa sitten lähdössä pois ja Elli autoon. Ihmeteltiin pari sekuntia, että mikä täällä HAISEE? Hitsi, Ellihän se! Se oli pyörähtänyt ihmisen jätöksissä (aivan hirveä lemu). Elli ulos autosta, ja miettimään, että mitä nyt tehdään. Totesin, ettei päällepäin näy mitään, vaan vain lemu oli tarttunut turkiksiin. Mies meinas uittaa järvessä, mutta minä sanoin, ettei näin kylmällä kelillä(aiemmin keväällä) voi pistää kylmään veteen, tulee vielä kipeeks eikä saada sitä ikänä kesällä vapaaehtoisesti uimaan. Se nyt vaan on kestettävä automatka kotiin. Niinpä sitten oli tuskaiset kilometrit ajettava kotiin. Lemu oli aivan jäätävää. Kotona sitten pesin tämän kaunokaisen puoliväkisin ainakin neljä kertaa. Ja välillä aina käytiin kysäisemässä iskältä vieläkö haisee. Oma nenuni oli jo siinä vaiheessa jokseenkin turtunut. Kyllä siinä oli tyty käynyt laittamassa oodekolonkia kerrakseen niskaansa :(

Tähän loppuun vielä jokunen unikuva Eltsusta, kun tuli otsikossakin vähän vinkattua siihen suuntaan:

Portailla viltin mutkassa, koleahkolla säällä.

Portailla, viltin päällä, lämpimämmällä säällä.


Grillailemassa, omalla tyynyllä varustetussa jakkarassa,
äipän jakun alla.

Ilmarako.

Divaanilla, peiton alla.

Iskän kintuilla, filtin päällä...

...niska hirmu mutkalla.
Mattolla, aurinkoläiskässä.
Portailla, auringonpaahteessa.
Sängyllä, filtin päällä...
...ja toisen filtin alla.
Lämpö, ja etenkin auringonlämpö on mäyräkoiran paras kaveri!

sunnuntai 11. tammikuuta 2015

76. Muistatteko...

Muistatteko vielä *Venlan*, ihmisisoveljeni tyttären? Venlasta on kasvanut iso tyttö, täytti jo kokonaista 1 vuotta tuossa syyskuun paikkeilla. Näissä kuvissa ollaan vielä ennen joulua ulkoilemassa pihallamme:

Jostain syystä seurailin isoveljeäni kuin hai laivaa.

Venla kanniskelee kaikkea mitä sille heitetään.
(Jos se saa siitä otteen)

Pakko tarkistaa tilanne!

Ihan varmaan sillä (isoveli) on jotain herkkundaalia taskussa

Senhän tietää jo Venlakin.

Aina valmiina leikkiin!
Venla on ihan OK jos se nukkuu. Yleensä ei nuku. Meilläkin se aina tahtoisi leikkiä MINUN lelkuillani. Olen asiasta toista mieltä. En leiki SEN kanssa, ja jos se leikkii ihmisten kanssa, käyn kiiruusti komentamassa sitä. Pahus kun SE ei tottele mua ollenkaan. Ja arvatkaas mitä? Pahinta on, että just kun komennan sitä, se kääntää peräpeilinsä mua päin ja nostaa toisen jalkansa mun yli ja sit mä oon jumissa sen vattan alla. Aika härskii toimintaa! Kamut, auttakaas, mites mä saisin sen totteleen MUA?

Viikon luontokuvat ovat jo miltei vuoden vanhoja:



keskiviikko 31. joulukuuta 2014

maanantai 22. joulukuuta 2014

74. Joulua

Aateltiin vaan tulla toivottaan teille hyvää joulua ja onnea tulevalle vuodelle 2015!



Täällä emäntä saikin vielä yllättäin jatkoaikaa töihin maaliskuun lopulle asti, Jess! (ei taida päivitystahti vieläkään parantua.)Tällä hetkellä kuitenkin vietetään joululomaa, siivoillaan pirttiä, kääritään paketeita, kuunnellan joulumusaa ja nautitaan yhdessäolosta. Nippanappa saimme vielä juuri ennen joulua hitusen (riittävästi!) luntakin tänne länsirannikolle. Tosiaan vielä - mukavia ja rauhallisia joulunpyhiä teille kaikille!

maanantai 17. marraskuuta 2014

73. Blaah!

Blaah sille joka ei viitti mun plokii riittävän usein päivittää!

Isoveli kävi tässä taannoin ja yritin lipsuttaa sen naaman läpimäräks.
Se oli taas niin karvatonkin, että hieroin sille samalla vähän partaa ;DDD

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

72. Mää en ala rupeemaan



Nonni, me ollaa nyssit äipä kaa melkeis sama ikäsii. Ko se just joku päivä täytti pual vuassattaa ja mul o ny sit nelivuatissynskärit. Neljä o melkee ko viis, ja viis o pualvuaskymment. Et kyl me melkee samaikäsii ollaa jo, eiks vaa!

Mut mää e ala mitää rupeemaa, ko viime vuanki mut vaa tylysti unohrettii milteistä kokonas. No mitä nyssit jälestpäi vähä muistivat. Et en viät merkkipäivääni tänä vuan. Piste. En kaipaa maksiskakkuu. Piste. En haluu lelkkui. Piste. Enkä varsinkaa herkkundaalei. Piste. - No, vitsivitsivits, tottakai haluun...HALUUN! 
KAIKKI MULLE HETI TÄNNE NYT!!!

t: Elli Elviira Eloveena

PS. Tulipa vielä mieleen pistää linkki tuohon vanhaan 1-vuotis postatukseen. Vuodatuksesta katos silloin aikoinaan kuvat, mutta tuohon postatukseen äippä laittoi nyt kuvat takaisin. Pääset sinne *tästä

lauantai 4. lokakuuta 2014

71. Mettällä

Joku aika sitten käytiin puolukkamettällä. Elli makoili maassa ja napsi puolukoita suoraan puskasta suuhunsa ;)

Aluksi haahuiltiin metsäautotiellä.

Tästä on joku (iskä) peto varmaan menny!

Pieni mäyläkoila suuressa metsässä. 

Tässä on hyviä puolukoita, nams, slurps!

Anna nyt jo tänne se puolukka!
Käyppäs kurkkaamassa *täältä* toisesta plokista, mitä äippä teki itselleen. T: Elli

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

70. On tää nii vääri

Sorry ny vaa kamelit,ettei mua oo vähhää aikaa tääl näkyny, mut se johtuu ny iha must riippumattomist syist. Sihteeri tekee muka muitaki hommii. Mitä ihmee hommii sil ny muka vois ol? Tärkeempää ko mu plokini täyrentämine? No eniwei, iha yleisö pyynnöst...tai ainaski ML:n, mää koita ny itte raapustaa tän jotaki. Jaa et mitä mul kuuluu?

No ei mittää ihmeempää, kaik mennee sammaa rataa ko ennenki. Mult revittii talviturkikset irti vast kesäkuu alluus, ko normisti ne lähtee maalis-huhtikuus veke. Äippä meinas, et yritettääs vähä pirentää tota nyppimisvälii. Ja iha oikees se siin onki, ei se oo mittää laste katteltavaa puuhaa ko kaverilt viärää turkikset. En tykkää yhtää, ei välii vaikkei ikin nypittäis, nih!

No siin se kesä sit meni sillai ko ennenki kunnes tuli heinäkuun helteet ja multa repes peffa. Kirjaimellisesti. Elikkäs anaali puhkes. Mää olin kyl aikas kipee, mut iskä luuli vaa, et se on sitä mun normi mahakipuu mikä menee yleens päiväs ohi. Äippä ol sitä miält, et kyl mus jottai enempi o vial. No sit jossai vaihees iskä sano, et' ny ne Elviiran, elikkäs mun juaksut alko, ko ne oli niit koko kesä orottanu alkavaks. Äippä tuli kattoo suttust mattoo, ja totes, et' kyl toi o enempi ko juaksut ja juaksi kiiruusti mu perääni, ko mää kerkesi menee portail huilailee huanoo olooni. Äippä nosti väkiste mu pamppaani ylös vaik mää kui yriti nipistää sitä bebaani päi, ja sit alkoki kauhee hulapaloo. Joku luuli et mul o syäpä, et' se pukkaa bebast läpi. Äippä meinas et' kyl se anaali o (se tiäs, ko Kapullaki aikanas oli niis jotai häikkää), ja oikees se sit oli. Pillit huutai lährettii koirasairaalaa, ei eres soitettu etukätee. Siäl oli joku herkkäkätine kesäelli, joka härituski uskalsi koskee (luaja kiitos!). Pari piikkii se sit lykkäs mu niskanahkaani, antipiklonti ja kipulääkkee. Ja niit kipulääkkeit ja antiklonttitaplettei se lykkäs viäl mammal mukkaanki, et antaa mul. Kymmäne päivää mää jourui niit antipillereit syämää, tai oikeestas sain, ko äippä kääräs ne juustoo, ni meni helppeesti alas. Olis varmaa menny enempiki. Tötterö pääs siin sit oltii vähä aikaa. Arvakkaas oliks helppoo. Ny mää oon jo iha hyväs kunnos, et' älkää ny enää hualehtiko, vanha juttuha tää o.

Ja ko mult tiistain repes se beba, ni sunnuntain mul sit oikeesti alko ne juaksut. Ja oli hirvee helleaika sillo, et' arvaatte, et' oli hankalaa juasta, ko oli nii kuuma. Just ko mää olsi innostunu lenkkeilyst, ni äippä kiältäyty viämää mua pitkil lenkuroil. Sano vaa, ettei muka jaksa kantaa mua, omaa pikku murustas, takasi ko mää muka hyyry matkal. Kissanp..kakkat! No, muutama kerra sit aamulenkil nähtii Lyyli Lyllertsöni ja mummeli. Ja ko Lyylil oli kans juaksut samaa aikaa, ni me oltii iha juaksuis toisiimme. Äippä ja mummu kyl sano, ettei tost tul last eikä pa...kakkaakaa, et' ei tuu pentuloit kahres tytykoirast. Ne istu sit siin pussipysäkil ja äipält meinas men hermo mu vehtaamiseeni Lyyti kans, ni mummu sano, et' ot' se sylyys. "Hä, sehä vuataa, suttaa!". "No, ot selläälles". Sit äippä kaappas mu sellääl syllyys ja rapsutteli mu mahaani ja siihe mää sit milteistä nukahrinki. No, onneks o juaksutki ny sit jo ohitte. Jotai kuviiki kyl tos kesäl o must otettu, mut ne taitaa ol viäl tos isos kameras. Mut koneelt löyty jokune keväine / kesäne kuva, ni mää pistä tost pari kuvaa teil, ettei ol vaa pelkkää tylsää praattaamist tääl pääs.

Mää rillasi kanapiffej, maussii ja pataattei.

Voisin sanoo, et melko hyvvää, nams, slurps....

Oommmää vaa hyvä rillimestari!

Siis mitä ihmettä....

....mites toi Koipeliini ton puuhu pääs?...

...Pitää vähä jeesat kaverii...


....noh, tuus ny...

...no, auttakaa ny vähä, noi korvat jäi jumii!
Äitii, apuaaa!
Viikon luontokuva: mitäs lintuja ne nämä on? Kotkia?

Hehee, täsä se oikeesti on, viikon luantokuva.
Siin o sama tsirppa eri kuvakulmis.
Terveisii kaikil tutuil ja tuntemattomil, ja mukavaa syksyst sunnuntaipäivää!

T: Karamelli-Elli Elviira Eloveena

maanantai 2. kesäkuuta 2014

69. Mökötyttää

Taannoin Elli oli ollut ulkona lähes koko päivän, mutta kun isäntä alkoi leikata ruohoa, tyty joutui sisälle. Protestiksi se rullasi kynnyksenalusmaton ryttyyn ja urvahti siihen päälle.

Siis jos en mä saa olla iskän apurina ulkona,
niin mä en kyllä ala yhtään mitään!

Olis se ruohonleikkuu multakin sujunu.

Vaikka olis se voinu vähän hitaampaa olla,
kun mun moottori (lue: kita) ei oo yhtä nopee kuin iskän koneessa.

Hitsinpimpula, haistakaa....ny jotain, te kurjat ilonpilaajat!

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

68. Täällä ollaan

Niin monta kertaa olen yrittänyt blogia päivittää, vaan yhtä monta kertaa se on jäänyt tekemättä. Äitienpäivän aikaan saimme kuulla tai paremminkin lukea suru-uutisen: ihana blogikamumme Olli on siirtynyt vehreämmille niityille. Olin sanaton ja vesihanat aukesivat silmistäni. Miten voikaan noin kouraista syvältä, vaikken ikinä ollut Ollia nähnytkään. Rivien välistä olin kuitenkin ymmärtänyt näin tapahtuvan..., mutta että näin pian. Sieluni silmissä vilahtelee kuvia Ollista milloin saaressa punainen huomioliivi päällään, milloin työntouhussa auttamassa isäntää rakennuspuuhissa, emäntänsä kainalossa/sängyllä nukkumassa jne. Ollin isäntäperheen suru ja ikävä on varmasti kova, yrittäkää jaksaa. Tässä vielä kortti jonka keväällä sain Aikulta ja Ollilta erään paketin kera (Siitäkin mun on pitänyt postata, mutta niin vaan on jäänyt. Myöhemmin sitten. Täällä tai toisessa blogissa.):


Hyvää matkaa, Olli, sinne jonnekin. 

-------------------------------------------------


Sitten vielä komppaamme poissaolostamme Alphonsea ja Aslania:

Ei ole mäyriäisen vika jos postatustauko venyy liian pitkäksi ;)

Ellikin vetää pikku joogat tirsamaahan ja toivomme että unohdatte meidänkin taukoilleen omin lupinemme.