lauantai 2. maaliskuuta 2013

34. Piipahdus tirsamaassa

Kyllä se niin on, että heti kun aurinko vähänkin pilkistää, meidän aurinkoprinsessamme köllähtää heti siihen ottamaat tirsat. Juu, ei olla mitään erityistä tehty, eikä mitään varsinaista asiaakaan ole, mutta tultiin näyttäytymään, että hengissä ollaan :)

Auringonpalvoja
 Hmm. missäs muualla palvelusväki asettelee tyynyjä tms. sohvan selkänojan päälle, että mäyräkoira näkee paremmin kytätä tarkkailla tirpusia ja kissoja? Tai vetää pienet tirsat. Selkänojatyynyt alkavat jo läjääntyä vaikkei soffa ole vielä kahtakaan vuotta vanha. Kääntelen tyynyjä aina silloin tällöin, jotta läjääntyy tasaisesti.

Sohvan selkänojan valtaaja.
 Eilen suuntasimme auton kokan kohti Raisiota ja Bilteemaa sekä Ikeaa, joka oli siinä vieressä.  Ikeasta löysin Ellille tuliaisia. Noita rottia oon jonkun blogissa tainnut nähdäkin, mutta Uguli-käsinukke oli uusi tuttavuus. Elli oli aivan haltioissaan tuliaisista. Vielä sittenkin kun me olimme jo väsähtäneet leikittämään sitä, se leikki yksinään selällään jompikumpi leluista tassuissan ja häntä/tassu/siipi suussaan. Toi käsinukke oli tosi passeli käteen, parempi kuin Viron-leijona. Kun laitan sen käteen, Elli tekee hyökkäysliikkeitä ja mä oon ottavinani sitä tassusta kiinni. Takaa-ajoleikit on myös Ellin mieleen.

Urho Uguli ja Rauli Råtta
Joskus näin kuvan tällaisesta samantapaisesta lampusta ja ihastuin siihen. Kuinka ollakkaan, satuin näkemään Ikean lamppuosaston katosta roikkuvan tällaisen Knapan ja pakkohan sellainen sitten oli ostaa, kun ei hintakaan päätä huimannut alle 20 €. Aika palapelihän se oli, kun nuo jokainen siipi piti yksitellen liittää siihen. Mutta helppo ja hauska sitä oli kasata. Mä vaan niin tykkään jotenkin tuosta 70-luvun henkisestä lampusta.

Ilman salamavaloa.

Salamavalolla

Kasausprojekti.
Mukavaa loppu-viikonloppua kaikille!

18 kommenttia:

  1. Meidän edellinen sohva oli ikkunan alla, ja siinä oli mukava selkänoja, johon mäyris sopi pötköttämään. Mutta tosiaan, voisivat suunnitella varta vasten sohvia, joiden selkänojat ei lysyynny pienen koiran alla...

    Heh, hauska nähdä kuinka kauan Ürho ja Raul ovat kanssanne, vai eikö Elli koskaan riko mitään... on-se-niin-väärin-että-toisilla-on-mallikelpoisia-koiria ;D)

    Hauska lamppu, kokosin joskus vähän samantapaisen, mutta missä se on nyt, lukuisten muuttojen jälkeen??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, voisivat kehitellä siihen jonkun erillisen mäyriäis (tai pienten koirien) telineen, siihen selkänojan päälle ;)

      Kyllä Ellilläkin ajan oloon lelut rikki menee, esim. Aappa ja kissa-käsinukke on jo roskiksessa. Mutta harvemmin se oikein keskittyy siihen repimiseen. Sitä leijonaa se välillä nyppii partakarvoista, mutta ei sekään vielä isommin kärsinyt ole. Yleensä ne menee rikki leikin tiimellyksessä, kun vetoleikit on myös Ellin bravuurinumero. Heheh, eikä-ole! ;D

      Joo, mä tosiaan tykästyin siihen, isäntä ei ehkä niinkään. Ja jouduin tinkaamaan, että sain sen heti "toimistohuoneeni" kattoon. Muuten se olisi venynyt viikkoja ja viikkoja. Tosin aika arka väri toi valkonen, noinkohan jaksan pitää sen puhtaana, kun muutenkin oon laiska siivooja. Muovinenhan tuo on, mutta miten muistaisin, että ne 70-luvun vastaavat olis olleet metallisia.
      Jaa-a olisko varastokopissa, siivouskomerossa, vaatehuoneessa? Vai sittenkin katossa? ;D

      Poista
    2. Katsoin heti kattoon... ei näy siellä ;)
      Pitikin heti "rohkaista" sua, että muovinen, valkoinen, monimutkainen varjostin kerää rutkasti pölyä ;)

      Poista
    3. Pahus, missähän se sitten oikein on? Kurkkasitko sängyn alle? ;DDD
      Hmm...rohkaista, olisko siivousapua tarjolla? ;D

      Poista
  2. Hauska lamppu! Elli on varmaan hyvä apuri kasauspuuhissa (jos ehtii aurinkotirsailuiltaan auttamaan!). Iloista viikonloppua teillekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ellihän tuijotti tiukasti kun aluksi kasasin lamppua köökin pöydän ääressä. Siirryin soffalle, jalat divaanille ja tytyhän hyppäs heti mun jalkojen päälle tarkkailuasemiin. Hyvin me tytöt se saatiin kasattua ;)
      Kiitos, kiitos, samoin sinne!

      Poista
  3. Meiltä löytyy myös noita Ikean rÅttia. Tytöt tykkää niistä kovasti ja ovat yllättävän hyvin kestäneet jopa Pepin leikeissä.. ;D Tuollainen pÖllö tarttee varmaan meillekin napata seuraavalla Ikea-reissulla. Käsinukeilla on tosi hauskaa leikkiä koirien kanssa just noita "nappaan sua tassusta, hännästä, yms." -leikkejä.

    Lamppu on tosi kiva! Siitä tulee mieleen monet Le Klintin upeat valaisimet.

    Terkkuja sinne ja Ellille suukkoja! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinhän mä muistelinkin. Olisin ostanut toisenkin rÅtan varakoneeks, mut isäntä rupes toppuutteleen. Ilman muuta nappaatte seuraavaks pÖllön eli ugulin, ihan varmaan teilläkin tytöt tykkäis siitä.

      Piti oikein googlata toi Le Klint, kun ei sanonut mulle yhtikäs mitään. Ja tosiaan, se mitä äkkiseltään vilasin vaikutti kyllä hyvältä. Esim. toi malli, LE KLINT 172, vaikutti jollain tapaa samanlaiselta ja ihastuin siihenkin päätäpahkaa. Tosin hinta oli kyllä aika suolainen, lähempänä 300 € kuin mun maksamaa 20 €:a, huh!

      Kiitos terkuista ja suukoista, samoin sinne <3

      Poista
  4. Ai Elli sää oot kans aurinkoopalvova nakki? Mää en sillai sisällä sitä huamaa, mut kesäl kyl grillaan ulkona masuu niin et se on iha ruskee! Aurinko on ihan paras, ja käsinuket oli mun lemppareit kans nuaremana - nykyään tupsluurit vie kyl voiton. Hienoo viikonlopun jatkoo sulle, kera suukkosten niinkö aina, t. Mauri-setä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis, ehdottomasti! Mä oon aina ensimmäisenä tirsottamassa siinä paikassa, mihin auringon ensisäteet osuvat. Määkin tykkään rillata itteeni kesällä ulkoportailla, mut äippä epäitsekkäästi nostaa mut kyllä aika äkkii varjoon. Mut mä meen kohta uudestaan ja pian meil onkin äipän kaa piirileikki valmis ;) Kuule, ei kai (mäyrä)koira ikinä voi olla liika nuari leikkiin käsinukeilla? Mut jossei kukaan leiki mun kaa, enkä aina yksinkään jaksa, niin tupsluureille tirsamaahan määkin painun.
      Kiitti ja samat sulle! Ilman muuta pusut kuuluu kaupan päälle, puuh!
      T: Elli

      Poista
  5. Käheen päheet leluset, just sulle sopivat, söpöt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosi käheen päheet onkin. Ihanko mulle tehdyt, käsinukkekin sopii niin äipän käteen kuin meikäläisen suuhun.
      T: Elli

      Poista
  6. Vähänkö oon kade noista hienoista leluista. Palvelijatar ihastelee lamppua.
    Auringonläikässä minäkin mielelläni lekottelen, sillai osittain; välillä on etupää varjossa ja hetken päästä takapää. Saisi niitä auringonläikkiä olla tarjolla jo vähä useammin.
    Sujuvaa sunnuntaita teille kaikille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule, kun sun Palvelijatar lähtee seuraavan kerran ostoksille, niin sano sille, että riittää soffat ja muut, nyt meet sinne Ikeaan ja sassiin! Eikös siellä jossain pääkaupunkiseudulla selainen ole? Lelut löytyy lastenosastolta. Ja tuo lamppukin on sieltä, tosin valaisinosastolta, eikä tosiaan ollut kallis.
      Aurinkopaikat on ihan parhautta. Sitten kun aurinko alkaa enempi näyttäytyä, mulla on tapana liikkua auringon mukana. Tänään ei oo aurinkoa näkynyt. Sen sijaan karmean kylmä tuulenpuhuri on tuonut hirmumäärän lunta pihalle. Äippä huokailee.
      Sujuvaa sunnuntaita sinne teillekin!

      Poista
  7. Meillä on yksi råtta, mutta kaapissa. Sellaisena vararottana. Kun sen antaa Ossille, niin se on hetken hupi ja sitten se on råtta palasina ympäri lattiaa. Toivottavasti Elli leikkii vähän siistimmin. Tuo lamppu on kiva, mutta on se vaan aika palapeli. Aurinkopaikat ovat parhaita..., M-L ja Ossi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneks Elli ei oo ikinä ollut mikään kauhea lelujenrikkoja. Kyllä se joskus hiukan nyppii niitä yksinleikkiessään, muttei niin, että menis rikki. Ennemmin leikin tiimellyksessä, vetoleikeissä. Aika kauan meillä yleensä lelut säilyy, ja osan vien aina välillä yläkertaan piiloon. Tosin aika harvoin muistan niitä sitten vaihtaa. Voisin kyllä sanoa, että Elli leikkii siivosti. Yksi poikkeus tästä on: Poikien vanha vauvapeitto, se on n. 1*1 m, eli ei kauhean iso, sellainen vanhanaikainen saali, missä on hapsut parissa reunassa. Niitä hapsuja se sitten tykkää kiskoa, ja se on alkanut rispaantua. Yleensä sen heitän iltaisin tai päivätirsoille sen päälle. Jos en muista sitä korjata talteen, sitä se saattaa repiä. Tarkoitus olis kyllä ommella sen reunat kiinni, mutta se laiskuus, se laiskuus...

      Olihan se, ihan kiva palapeli :) Vaan aika siivoaminen siitä on, jos meinaa sen valkoisena pitää. Ajattelinkin päästää sen harmaaksi ;D
      Juu, aurinkopaikat - ehdottomasti parhautta!

      Poista
  8. Meilläkin oli råtta ja muistaakseni se kesti jopa pari päivää ennenkuin oli palasina. Elli osaa nauttia elämästä- tirsat ja lämpö, nehän ne on mäykyn lemppareita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh, niin nopeasti. Onneks Elli osaa leikkiä nätisti ja lelut pysyy kutakuinkin ehjinä. Mutta kuten tuolla aiemmin jo mainitsin, niin varsinkin vetoleikeissä ne ajan oloon hajoaa.
      Kyllä, tirsat ja lämpö kuuluu erityisesti mäyriksen, mutta varmaan myös monen muunkin koiran repertuaariin.

      Poista

Kiitos kommentista!
Kommenttisi näkyy hieman viiveellä, sillä takistan ne ennen julkaisua.