77. Unitiloja

Me ollaan taidettu uinahtaa, kun on blogin päivityikset vallan jäänyt retuperälle. M-L ja Mai jo ehtivät Ellin kuulumisia kyselläkin, josko nyt saisin jotain aikaiseksi, kun juhannussiivot on jo tehty alta pois ;)

Ei meille nyt mitään ihmeellistä kuulu, toisinaan käydään metsälenkuroilla, ne kun on kivempia kun nuo kotinurkilla asfalteilla tarpomiset. Kameraa ei yleensä muista ottaa mukaan, joten harva lenkki on jäänyt ikuistamatta. Hmm, mainitsenpa nyt tässä eräästä Inhottujärven keikasta. Joo, käppäiltiin siellä rannalla ja polullakin vähän matkaa, jostain syystä Elli ei oikein ollut innostunut seuraamaan meitä. Tiedettiin ettei se pitkällä ole ja vislattiin se paikalle. Siinä vaiheessa ei vielä huomattu mitään. Vaan oltiinpa sitten lähdössä pois ja Elli autoon. Ihmeteltiin pari sekuntia, että mikä täällä HAISEE? Hitsi, Ellihän se! Se oli pyörähtänyt ihmisen jätöksissä (aivan hirveä lemu). Elli ulos autosta, ja miettimään, että mitä nyt tehdään. Totesin, ettei päällepäin näy mitään, vaan vain lemu oli tarttunut turkiksiin. Mies meinas uittaa järvessä, mutta minä sanoin, ettei näin kylmällä kelillä(aiemmin keväällä) voi pistää kylmään veteen, tulee vielä kipeeks eikä saada sitä ikänä kesällä vapaaehtoisesti uimaan. Se nyt vaan on kestettävä automatka kotiin. Niinpä sitten oli tuskaiset kilometrit ajettava kotiin. Lemu oli aivan jäätävää. Kotona sitten pesin tämän kaunokaisen puoliväkisin ainakin neljä kertaa. Ja välillä aina käytiin kysäisemässä iskältä vieläkö haisee. Oma nenuni oli jo siinä vaiheessa jokseenkin turtunut. Kyllä siinä oli tyty käynyt laittamassa oodekolonkia kerrakseen niskaansa :(

Tähän loppuun vielä jokunen unikuva Eltsusta, kun tuli otsikossakin vähän vinkattua siihen suuntaan:

Portailla viltin mutkassa, koleahkolla säällä.

Portailla, viltin päällä, lämpimämmällä säällä.

Grillailemassa, omalla tyynyllä varustetussa jakkarassa,
äipän jakun alla.

Ilmarako.

Divaanilla, peiton alla.

Iskän kintuilla, filtin päällä...

...niska hirmu mutkalla.

Mattolla, aurinkoläiskässä.

Portailla, auringonpaahteessa.

Sängyllä, filtin päällä...

...ja toisen filtin alla.

Lämpö, ja etenkin auringonlämpö on mäyräkoiran paras kaveri!

44. Löhöillään!

Mä oonkin semmonen plikka että haltsaan ton löhöilyn ja tirsamaassa piipahtamisen jalon taidon. Kattokaa vaikka:

Täsä mää nuku iha umpiunes tän kevään ensiaurinkonvalos.
Just tosa kohrasa oli lumikinokset suastunu häipymää. Onneks!

Kunnes honasin ton papparatsin taas väijyvän.
Annoin vienon sivumulkaisun: "Häivy!"

Mihnä se ny siit olis karonnu.
Haistelin sitte muina naisina kevättä ilmasta ;)

Sisällä mää nukun sit tällee peiton al, niinko muukki ihmiset.

Välil vähä kiskotuttaa.

Joskus musta päätyy vaa osa filmil.
Mitenköhä must tuntuu, et tää o se väärä pää ;)

Tää kuva sisältää viestin eräälle hyvin tärkeälle henkilölleni :)

3. Auringonpalvoja

Kaikkihan nyt tietävät, että lähes joka mäykky tykkää auringosta. Tässä Ellin tyylinäytteet, vaikka niitä nyt onkin tämän tästä esitelty jo tuolla vuodatuksen puolella. Ehkä ei kuitenkaan näitä kuvia, en ainakaan muista ja nythän ei pääse tarkistamaan. Tuon yhden kuvan otin ilman salamaa, niin näette, miten kuva eroaa salamalla otetusta, kun kontrasti sisätiloissa on vahva. Siinä Ellin peräpää jää vallan pimentoon, kun taas alemmassa kuvassa koira näkyy hyvin, mutta näkee myös että auringossahan siinä lämmitellään.

Ketarat ojossa.

Tää kuva on sama kuin tuossa alapuolella, otettu ilman salamaa.

Aurinkopaikka, maksoi mitä maksoi. Salamalla.

Ja auringon perässähän sitä liikutaan.

Ja viimein mäykky löytyykin sitten kaapin toiselta reunalta.

Taitaa olla tyty vähän bulleva ;)